Julkilausumia:

P-K:n Keskustan piirikokouksen kannanottoja 23.11.2012

Nuorille koulutus-, työ- ja harjoittelumahdollisuuksia Pohjois-Karjalaan                                       18.10.2010

Pohjois-Karjalan säilyttäminen vahvana koulutusmaakuntana vaatii sekä omia tekoja, että Kokoomuksen ja SDP:n johtaman hallituksen koulutusvastaisten hankkeiden perumista. Voimme itse olla aktiivisia omassa maakunnassamme ja sitouttaa opiskelevia nuoria pysymään Pohjois-Karjalassa parantamalla täällä opintonsa suorittavien työ- ja harjoittelumahdollisuuksia. Keskusta esittää, että Pohjois-Karjalaan on luotava verkosto yksityisten yritysten, valtion virastojen, kuntien ja kuntayhtymien sekä eri järjestöjen kanssa siten, että jokaiselle Pohjois-Karjalassa opiskelevalle taataan ammattiin tai koulutukseen soveltuva harjoittelu- tai kesätyöpaikka. Yritysten mahdollisuuksia vastavalmistuneiden nuorten työllistämiseen on myös pyrittävä tukemaan.

Sinipunahallituksen ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja järjestämislupaan suunnittelemat leikkaukset tulee perua. Leikkaukset kohdistuvat Pohjois-Karjalassa työvoimapoliittiseen koulutukseen, aikuisten lisäkoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammattikorkeakouluun ja vielä ammatilliseen koulutustakuuseen. Nämä leikkaukset vesittävät lupaukset nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut, että merkittävimmät koulutuksen supistamiset tapahtuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maan pahimmilla työttömyysalueilla siis vähennetään koulutusta ja laitetaan haja-asutusalueilla asuvat nuoret ahtaalle tai muuttamaan koulutuksen perässä Etelä-Suomeen. Tämä kaikki SDP:n opetusministerin johdolla.

Pohjois-Karjalan korkeiden työttömyyslukujen takaa löytyy yhä useammin hakijoita, joilla ei ole merkittävää koulutusta tai ammattitaitoja. Jo tällä hetkellä ilman ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaa jää 560 nuorta vuosittain.

Pohjois-Karjalan Keskusta haluaa säilyttää ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan nykyisellään. Lisäksi on ryhdyttävä toimiin, jotta pystymme säilyttämään maakunnassamme kattavan lukioverkon kohtuullisen koulumatkan piiristä. Tärkeänä keinona tässä tavoitteessa on verkko-opetuksen kehittäminen ja riittävien voimavarojen varaaminen verkko-opetuksen välineistön hankkimiseksi ja opettajien kouluttamiseksi.

Ammattikorkeakoulua Keskusta haluaa kehittää yhä tiivistyvällä yhteistyöllä yhdessä Savonia –ammattikorkeakoulun kanssa. Olennaista on kuitenkin säilyttää molempien hallinnot itsenäisinä.

Pohjois-Karjalan Keskusta

Pohjois-Karjalan Keskusta suosii lähiruokaa ja kotimaisuutta                                                        10.10.2012

Pohjois-Karjalan Keskusta korostaa lähiruuan ja kotimaisen tuotannon tärkeyttä.

-          Jokainen meistä tekee päivittäin arjen päätöksiä kuluttajina säilyykö maakuntamme työpaikat, vai ulkoistetaanko kaikki tuote tuotteelta, työpaikka työpaikalta Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Yhtä lailla teemme kunnissa merkittäviä päätöksiä oman maakuntamme tuotannon puolesta, tai sitä vastaan. Ei ole yhdentekevää syövätkö koululaisemme oman alueen vai Virossa tuotettuja perunoita.

Pohjois-Karjalan Keskusta näkee, että tulevalla valtuustokaudella kuntien hankintatoimien hankintaprosessia tulee kehittää siten, että lähituotannon ja paikallisten palveluiden tuottajat pystyvät tarjoamaan tuotteitaan ja palvelujaan nykyistä paremmin. Tämä tapahtuu mm. pienyritysten ketjuuntumisella ja hankintojen pilkkomisen avulla.

-          Yksittäisinä kuluttajina meidän tulee myös muistaa, että lähellä tuotettu elintarvike on aina parempi kuin kaukaa tuotu Luomu tuote.

Kotimaisuus ja lähituotanto koskevat myös energiasektoria. Pohjois-Karjalan Keskusta asettaa tavoitteeksi luopua tuontienergiasta valtion, kuntien ja kuntayhtymien omistamien kiinteistöjen lämmöntuotannossa vuoteen 2025 mennessä.

Pohjois-Karjalan Keskustan piirihallitus

05.10.2012

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeisessä roolissa tulevalla vaalikaudella

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen maakunnallisesti tulee selvittää tulevalla kunnallisvaalikaudella. Sosiaali- ja terveyspiirissä erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, vanhuspalvelut ja sosiaalitoimi kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi maakunnan tasolla.

Keskustan tavoitteena on taata kuntalaisille joustavat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maakunnan alueella. Maakunnallisessa terveyspiirissä poistetaan turhia raja-aitoja kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä ja näin sujuvoitetaan hoitoketjuja. Kuntalaisten turha pompottelu poistuu. Lisäksi samalla karsitaan päällekkäisyyksiä, vähennetään informaatiokatkoksia ja nopeutetaan hoitoon pääsyä. Tavoitteena tulee olla, että kansalainen pääsee kiireettömissä asioissa lääkärin vastaanotolle viikon sisällä.

Hyötyjinä maakunnallisessa terveyspiirissä ovat niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustennoususta kärsivät kunnat kuin ennen kaikkea hoitoa tarvitsevat kuntalaiset.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen maakuntamallilla takaa parhaiten lähipalvelut ja siihen olennaisesti vaikuttavan hoitohenkilökunnan saatavuuden koko maakunnan alueella.

SDP:n ja kokoomuksen maalailema, isäntäkuntamallilla toimiva erikoissairaanhoito tekee Pohjois-Karjalan keskussairaalasta aluesairaalan. SDP:n ja kokoomuksen mallissa hallinnon järjestäminen on täysin avoin ja on uhkana, että erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu keskittyy yliopistosairaalalle maakuntamme ulkopuolelle. Tätä emme hyväksy. Erikoissairaanhoidon kehittämisessä painopisteenä tulee olla yhteistyön tiivistäminen ja tehtäväjaon kehittäminen Itä-Suomen alueella yhdenvertaisuuden pohjalta.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri korostaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttamisessa tulee pyrkiä ottamaan huomioon palveluiden tuottajan kotimaisuus. Luomalla maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri taataan samalla, että niin palveluiden tuottajat, kuin omistajatkin ovat kotimaisuuden lisäksi oman maakunnan väkeä.

Pohjois-Karjalan Keskustan piirihallitus

Suomen Keskusta r.p.

74. sääntömääräinen puoluekokous 8. – 10.6.2012, Rovaniemi

Poliittinen kannanotto / luonnos 7.6.2012

Keskusta: Perheitä autettava ajoissa

Keskusta korostaa, että lapsen ja nuoren hyvän kasvun edellytykset luodaan yhdessä kodin, laadukkaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulun sekä perheiden hyvinvointia tukevien sosiaalipalveluiden aitona yhteistyönä. Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on osa hyvää perhepolitiikkaa.

Keskusta muistuttaa, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan ”koko kylä”. Lapsen hyvinvointia ei tule lykätä vain julkisille toimijoille, vaan vanhemmilla ja koko lähiyhteisöllä  – isovanhemmilla, lähisukulaisilla, kummeilla, ystävillä ja naapureilla -  on aina suurin vastuu lasten hyvinvoinnista.

Keskusta haluaa Suomesta maailman parhaan maan lapsille ja perheille. Perhepolitiikkamme keskeiset linjaukset ja toimenpiteet lähivuosille ovat:

• Perheille on taattava riittävä perusturva, ja lapsiperheköyhyyteen on löydettävä lääkkeet. Lapsilisien indeksijäädytyksistä on luovuttava.

• Lapsiperheille on taattava mahdollisuus kunnalliseen kotiapuun.

• Kaikilla lapsiperheillä on oltava mahdollisuus ennaltaehkäisevään tukeen ja apuun perhekeskuksissa. Lähisuhdeväkivallan uhreille ja tekijöille tulee luoda matalan kynnyksen tuki- ja hoitopalveluita.

• Vanhempien vertaistukeen on panostettava erityisesti silloin, kun siteet sukulaisiin ja ystäviin ovat katkenneet. Vanhempien yksinäisyys on yksi tekijä huostaanottojen taustalla.

• Neuvolapalveluiden laatu on varmistettava. Erityisesti perheet tarvitsevat tukea lapsen syntymän yhteydessä. Kotikäynnit ovat tärkeä osa tätä työtä. 
  
  
• Päihde- ja mielenterveyshuollon matalan kynnyksen palveluja erityisesti nuorille ja päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille on lisättävä. Alkoholipolitiikkaa on kiristettävä kieltämällä mielikuvamainonta ja kiristämällä alkoholin verotusta. Alkon monopoli on säilytettävä.

• Lapsen edun toteutuminen lastensuojelussa on varmistettava nykyistä paremmin. Perheiden ja yksin elävien mahdollisuutta ottaa vastaan lastensuojelussa olevia lapsia on helpotettava. Sijaishuollossa olevien lasten määrän vähentämiseksi on varmistettava riittävät voimavarat lastensuojelun avohuoltoon. Sosiaali- ja terveysministeriön on valmisteltava pikaisesti yhtenäiset sijaishuollon laatukriteerit. 

• Huostaan otettaville lapsille tulee entistä useammin olla tarjolla perhehoitoa sijaisperheissä. Erityisesti traumatisoivissa oloissa kasvaneille lapsille ja nuorille perhehoidon tarjoamat pysyvät ihmissuhteet ja turvallinen arki ovat tarpeen.  

• Lapsen ja nuoren terveydenhuoltoon on rakennettava saumaton ketju neuvolasta koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Koululaisten mielenterveyspalveluihin on panostettava nykyistä voimakkaammin. Salassapitosäännökset eivät saa estää lapsen ja nuoren oireiluun puuttumista. Lapsen ja nuoren etu on aina asetettava ensisijaiseksi.

• Perheille on luotava aidot mahdollisuudet valita sopivin päivähoitomuoto sekä sovittaa yhteen perhe- ja työelämä joustavasti. Päivähoitoon tarvitaan lisää joustavuutta ja mahdollisuuksia osa-aikaiseen hoitoon. Tämä palvelee erityisesti yksinhuoltaja-, opiskelija-, vuorotyötä tekeviä vanhempia ja heidän lapsiaan. Kotona tapahtuvan hoidon, yksityisen hoidon ja perhepäivähoidon pitää olla todellisia vaihtoehtoja. Pienten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehitettävä.

• Pienten lasten kotihoidon tuki on osa päivähoitojärjestelmäämme. Kaavailujen mukaan kotihoidon tuen kehittäminen on jäämässä hallintouudistuksissa sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviin. Muutokset eivät saa vaarantaa lapsen edun mukaisten päivähoitoratkaisujen tekemistä. Keskusta kannattaa lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. 

• Perhevapaat tulee uudistaa. Perhevapaiden kiireellisimmät uudistukset ovat nuorten naisten aseman parantaminen työmarkkinoilla, vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaminen ja isien parempi mahdollisuus käyttää perhevapaita sekä mikroyritysten taloudellisen vastuun helpottaminen perhevapaajärjestelmässä. Tarvitsemme selkeän asennemuutoksen perheystävällisempään suuntaan erityisesti miesvaltaisilla aloilla. 

.

Keskusta esittää, että poliittiset puolueet sitoutuvat siihen, ettei lapsiperheiden tilannetta heikennetä eikä etuuksia leikata, jos talouden epävarmuus jatkuu ja julkista taloutta tasapainotetaan edelleen.

Lisäksi Keskusta esittää, että kaikki puolueet sitoutuisivat lapsi- ja perheministerin tehtävän perustamiseen seuraavien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavaan hallitukseen. Aidon budjettivallan omaava ministeri johtaisi hallituksen lapsi- ja perhepolitiikkaa. Ministerin vastuulle koottaisiin keskeiset lasten ja perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat eri ministeriöistä.

Keskusta esittää, että osana kuntauudistusta säädetään lähipalvelulaki, jotta jokaisen lapsiperheen tarvitsemat lähipalvelut olisivat saatavilla kohtuullisen matkan päässä ja kohtuullisessa ajassa.

Hallituksen leikkaukset iskevät perheiden palveluihin

Keskustan mielestä hallitus ei panosta riittävästi lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, vaan on pikemminkin karsimassa kuntien voimavaroja tukea lapsiperheiden arkea. Hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä, joilla se vaikeuttaa perheiden elämää ja kuntien mahdollisuuksia toteuttaa hyvää perhepolitiikkaa.

Kuntien valtionosuuksien sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hankerahoitusten leikkaaminen heikentävät kuntien mahdollisuutta panostaa ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Myös RAY:n rahapelituottojen osittainen suuntaaminen valtion budjetin katteeksi vaikeuttaa sosiaali- ja terveyssektorin järjestöjen mahdollisuutta ennaltaehkäisevään lastensuojeluun.

Keskustan mielestä Kataisen hallituksen tulee kiireellisesti muuttaa kurssiaan lastensuojelun painopisteen siirtämiseksi huostaanotoista ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseen. Tuki lapsille ja nuorille on parasta tulevaisuuspolitiikkaa.

Vaikka kunnilla on lakisääteinen vastuu lastensuojelusta, valtio ei voi jättää kuntia selviytymään yksin lasten, nuorten ja perheiden kasvaneesta pahoinvoinnista ja avun tarpeesta. Hallituksen on välittömästi laadittava yhteistyössä kuntien kanssa huostaanottojen vähentämisohjelma.

Ennaltaehkäisevä työ maksaa itsensä takaisin

Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret uhkaavat jakaantua entistä jyrkemmin hyvin- ja pahoinvoiviin. Lastensuojelun avohuollon asiakkaita on lähes 80 000. Ongelmien kärjistyminen näkyy erityisesti suurena huostaanottojen määränä. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on lähes 18 000.

Yhden lapsen sijaishuolto maksaa jopa 80 000 euroa laitoshoidossa. Sijaisperheistä on pulaa. Lastensuojelun kokonaiskustannuksien täsmällinen arviointi on vaikeaa. Kunnilta kerättyjen tietojen mukaan lastensuojelun laitos- ja perhehoidon sekä avohuollon käyttökustannukset kunnille ovat yhteensä noin 850 miljoonaa euroa. Varovaistenkin arvioiden mukaan lastensuojeluun käytetään maassamme lähes miljardi euroa vuodessa.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri tukee toiminnanjohtaja Antti Varista Keskustan puoluesihteerin tehtävään Rovaniemen puoluekokouksessa.

MAAKUNTIEN LIITTOJEN HALLITUSTEN PUHEENJOHTAJIEN KANNANOTTO

 Eduskunta 29.2.2012

1.  Puheenjohtajisto tukee vahvoihin peruskuntiin, vapaaehtoisuuteen ja lähidemokratiaan perustuvaa kuntauudistusta. Kokonaisratkaisu tuleviin tehtäviin ja haasteisiin vastaamiseksi edellyttää kuitenkin siihen kytkeytyvää maakuntien ja aluehallinnon uudistamista. Maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakoja on yhtenäistettävä maakuntajaon pohjalta.

2.  Maakunta- ja aluehallinnon uudistaminen ja mahdolliset aluejakojen muutokset riippuvat aluetasolle annettavista kuntien ja valtion tehtävistä ja päätösvallasta, peruskuntien lukumäärästä sekä asukkaiden eduista ja tahdosta. Uudistuksen valmistelu tulee käynnistää niin, että uudet maakunnat voisivat olla toiminnassa vuoden 2017 alusta.

3.   EU:n seuraavan rakennerahastokauden 2014-2020 ohjelmien hallinnoinnissa on vahvistettava maakuntien roolia aluekehityksen kansanvaltaisena vastuutahona. Maakuntien liitoissa EU-ohjelmien hallinnointiin käytetään alle 100 htv/v. Valtio käyttää hallinnointiin 5-6 kertaa enemmän. Maakuntien liitot ovat tehokkaita kuntarahoitteisia toimijoita (yht. n. 700 htv/v), jotka voivat keventää ELY:jen (n. 4500 htv/v) taakkaa, mikäli valtio haluaa todellisia säästöjä.

4.  Sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelujen menot edustavat noin ¾ kuntien menoista. Näistä palveluista suurin osa hoidetaan nyt kuntayhtymissä ja ne on tulevaisuudessakin järjestettävä kuntapohjaisesti. SOTE-uudistus samoin kuin toisen asteen koulutuksen kehittäminen on pohjattava sille periaatteelle, että kansalaisten tasa-arvoiset palvelut ja perusoikeudet voidaan toteuttaa asuinpaikasta riippumatta mahdollisimman edullisesti asiakkaalle ja maksajalle.

5.  Vaikka kuntarakenneuudistuksen tavoite on vähentää kuntien määrää, laajalla alueella toimivia kuntayhtymiä ei voida suoraviivaisesti purkaa. Niitä tulee sen sijaan uudistaa sisäisesti ja organisoida uudelleen. Kuntayhtymien yhdistäminen mahdollistaisi niiden kehittämisen monitoimialaisiksi, tehostaisi niiden toimintaa ja mahdollistaisi eri hallintorajojen yli meneviä toimintamalleja.

6.   Maankäytön, asumisen ja liikenteen eli ns. MAL- järjestelmien suunnittelu ja toteutus edellyttävät laajempaa pohjaa kuin vahva peruskunta. Asema- ja yleiskaavoitus tulee jäädä peruskunnan tehtäviksi. Päätöksenteon helpottamiseksi näissä asioissa on kehitettävä alueellisia omia ratkaisumalleja.

MAL -asioiden lisäksi kuntaa laajemman alueen yhteistoimintaa tulee tehostaa muillakin kuntalaisille tärkeillä politiikan aloilla; esim. elinkeino- ja työllisyys-, maahanmuutto-, Eu-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikat. Olennaista on, että näissä ylikunnallisissa tehtävissä päätöksenteko pohjautuu kuntalaisten itsehallintoon luontaisella yhteistoiminta-alueella -maakunnissa. Aluekehityksestä vastaavat maakunnat on uudistettava tavalla, joka kokoaa kuntien ylikunnallisen suunnittelun, sovittaa sen yhteen tehokkaasti ja kytkee yhteisen päätöksenteon aidosti peruskuntien äänestäjien vaaleissa ilmaisemaan tahtoon.

7.  Kunnallisen demokratian kannalta paras ratkaisu olisi saada tärkeimpien ylikunnallisten tehtävien aluejaot identtisiksi. Kriteerit eri tehtävien ja toimialojen optimaaliselle aluejaolle on valmisteltava suhteessa siihen, millaisin perustein kuntauudistus ja sosiaali- ja terveysalueita koskeva uudistus lopulta toteutuvat. Maakuntien liitot ovat ainoita kuntayhtymiä, joissa valtuuston kokoonpano vastaa kuntien vaaleissa ilmaistua poliittista tahtoa lakisääteisesti. Kuntalaisten suorien vaalien käyttöönottoa on harkittava maakuntatasolla siinä tapauksessa, että merkittävä osa palveluiden hoitamisesta siirtyy samalle organisaatiolle.

8.  Puheenjohtajisto ehdottaa, että maakuntien liittojen pohjalta muodostetaan organisaatio, joka saa lakisääteisesti vastatakseen kohdassa 6 mainitut tehtävät. Kunnilla tulisi olla, niin halutessaan, mahdollisuus siirtää näihin organisaatioihin myös muita alueellisesti järjestettäviä tehtäviä ja suurta väestöpohjaa vaativia palveluja.

Kysymyksessä olisi kuntaa laajemman alueen yhteistoiminnan kaikki toimialat kattava aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatio, joka näin ollen vastaisi myös ylikunnallisista peruspalvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava valtion aluehallinto ja sen tehtävät.

Helsingissä 29.2.2012

Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajien kokous

Keskustan P-K:n syyskokouksen julkilausuma 19.11.2011

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokouksen mielestä hallituksen keskittämispolitiikan sijaan Suomi tarvitsee desentralismia – todellista hajasijoittamista koko Suomen asuinkelpoisuuden turvaamiseksi.

Syyskokous kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia, mutta torjuu pakkokeinot.

Syyskokous vaatii hallitusta palauttamaan valtion ensi vuoden talousarvioon riittävät EU-vastinrahat ja yksityistieavustukset sekä luopumaan aikeesta leikata jättimäisesti maa- ja metsätalouden rahoitusta.

Ammattikorkeakouluverkon ja muun koulutuksen kehittäminen pitää toteuttaa maakuntien omien vahvuuksien ja maakuntien yhdessä tekemien esitysten pohjalta.

Syyskokous ei hyväksy sitä, että vaalituloksen synnyttämää tilannetta hyväksi käyttäen jaetaan Suomi ja suomalaiset kahtia, otetaan vähäosaisilta ja keskitetään sinne, missä on jo ennestään hyvinvointia ja vaurautta.

Suomen tasapuolinen kehittäminen ja suomalaisten oikeudenmukaisen kohtelun turvaaminen edellyttävät Suomen Keskustan paluuta maan poliittisesti
johtajaksi.

Tohtori Paavo Väyrysen valinta tasavallan presidentiksi on yksi välietappi oikeudenmukaisuuden palauttamisessa politiikan johtavaksi periaatteeksi.

Syyskokous kannattaa Kiteen jätteenpolttolaitoksen rakentamista maakunnallisena hankkeena.

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokous: Henkilövalinnat

Piirin puheenjohtajana jatkaa hammaslääkäri Matti Kämäräinen Nurmeksesta. Varapuheenjohtajaksi valittiin alikonemestari Ville Toivanen Joensuusta ja yrittäjä Hanna Huttunen Outokummusta (uusi).

Piirihallituksen jäseniksi valitiin seuraavat henkilöt

Ilomantsi          Hannu Urjanheimo                  

Joensuu            Timo Puustinen

Joensuu            Tuula Parikka (uusi)

Joensuu            Laura Jormanainen                    (uusi)

Juuka                Seppo Kettunen                        

Kesälahti           Seija Makkonen

Kitee                Marja-Riitta Väistö                   

Kontiolahti         Seppo Toppi                                

Lieksa               Lea Oravalahti-Pehkonen

Liperi                Jorma Pitkänen                            

Nurmes             Pertti Ryynänen                        

Outokumpu       Kirsti Hiltunen (uusi)

Polvijärvi           Martti Suvanto                           

Rääkkylä           Raili Makkonen

Tohmajärvi        Teuvo Karjalainen                     

Valtimo             Arto A. Hämäläinen                   (uusi)

Joensuu 6.6.2011

KESKUSTAN ITÄ-SUOMEN PIIRIT PITÄVÄT HYVÄNÄ PUOLUEJOHDON JA EDUSKUNTARYHMÄN PÄÄTÖSTÄ LÄHTEÄ HALLITUSNEUVOTTELUIHIN

Keskustan Itä-Suomen piirien edustajat (Etelä-Savon, Itä-Savon, Pohjois-Savon, Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan) kokoontuivat maanantaina Joensuussa käsitellen yhteistyökysymyksiä sekä ajankohtaista valtakunnan poliittista tilannetta. Kokouksen keskelle tuli tieto, että puoluejohto ja eduskuntaryhmä ovat tehneet päätöksen lähteä hallitusneuvotteluihin.

Itä-Suomen piirit korostavat hallitusneuvotteluissa seuraavien asioiden huomioon ottamista:

• Maan tasavertainen kehittäminen on turvattava alue-, elinkeino- koulutus- ja maaseutupolitiikan avulla (esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuksen jatkuvuus, Metsäkeskuksen keskuspaikka Joensuuhun)
• Suomalainen lihan ja maidontuotanto on turvattava – se on myös kuluttajan etu
• Perusturva ja lähipalvelut on taattava koko Suomessa tasavertaisesti
• Uusiutuvan kotimaisen energiatuotannon kehittäminen on toteutettava edellisen hallituksen linjausten mukaisesti
• Kuntien kaavoitusoikeudet ja maankäyttövalta (asuminen, vapaa-aika ja yritystoiminta) on säilytettävä
• Liikenneinfran rakentamista ja peruskorjausta tulee jatkaa Itä-Suomessa maakuntien linjaamalla tavalla
• Nopeat tietoliikenneyhteydet on rakennettava kattamaan koko maan

Lisätietoja antaa Keskustan puoluehallituksen työvaliokunnan jäsen, Itä-Savon piirin puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen, puh. 0500 – 257 211 ja Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Matti Kämäräinen puh. 0500263470.

Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen kannanotto:

Puhoksen teollisuusalueen energiantuotanto- ja kierrätyspuistohanke ansaitsee koko maakunnan tuen

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus vetoaa kaikkiin toimijoihin, jotta ne tukisivat ja edesauttaisivat energiantuotanto- ja kierrätyspuistohankkeen toteutumista Kiteelle.

Puhoksen kierrätyspolttoaineen jalostus- ja energiantuotantolaitos on suunnitteilla Kiteen Puhoksen teollisuusalueelle, jossa sen tuottama energia pystytään hyödyntämään paikallisten yritysten toiminnassa keskitetysti ja tehokkaasti. Laitokseen kerätään polttokelpoista energiajätettä itäisestä Suomesta. Laitoksen arvioitu teho on noin 40 MW. Hankkeen yhteydessä on tarkoitus rakentaa myös energiansiirtoverkosto välille Puhoksen teollisuusalue - Kiteen keskusta. Investoinnin koko on noin 70 M€ ja arvioidut rakentamisvaiheen työllisyysvaikutukset noin 150 henkilötyövuotta. Hankkeella on merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset niin rakennus- kuin toteutusvaiheessa.

Hanke on erittäin merkittävä Puhoksen teollisuusalueen ja koko Keski-Karjalan kehittämisen kannalta. Hanke on koko maakunnan kannalta merkittävä energiainvestointi ja palvelee samalla laajaa aluetta Suomesta. Alueen yritysten käyttöön tuotettava lämpöenergia ja -sähkö vahvistavat niiden toimintaedellytyksiä. Ympäristöinvestointihanke on myönteinen myös Keski-Karjalan imagon kannalta.

Hanke ansaitsee koko maakunnan tuen.

Maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 21.2.2011 (§ 20) Pohjois-Karjalan hankeluettelon 2012. Yhtenä hankeluettelon kärkihankkeena on Puhoksen kierrätyspolttoaineen jalostus- ja energiantuotantolaitos Kiteellä.

Maakuntahallitus haluaa korostaa sitä, että Kiteen Puhos on itäisessä Suomessa ainut sijoituspaikka, jossa hankkeen investoinnin toteutus on mahdollisuus käynnistää heti. Tarvittavat luvat (YVA, Ympäristölupa) ovat jo olemassa ja tämä mahdollistaa energiatuotanto- ja kierrätyspuiston käynnistymisen alle kahdessa vuodessa investointipäätöksestä. Puhoksen investoinnin nopea käynnistyminen mahdollistaa jätteiden paremman hyötykäytön jo lähivuosina itäisessä Suomessa.

Puhoksen alueella on tarve uusiin energiantuotantoratkaisuihin. Tällä ratkaisulla vahvistetaan Puhoksen teollisuusalueen toimintaedellytyksiä ja luodaan edellytyksiä uusien toimijoiden sijoittumiselle alueelle. Logistisesti sijainti on hyvä ja materiaalikuljetuksissa voidaan hyödyntää meno-paluu ‑kuljetuksia. Puhoksen vahvuutena on myös se, että hanke toteutetaan yritysvetoisesti. Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa on aiheeseen liittyvää osaamista, jota hankkeessa voidaan hyödyntää. Puhoksen energiantuotanto- ja kierrätyspuistohanke tuleekin nähdä laajana itäsuomalaisena yhteistyöhankkeena.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri
Vuosikokous 20.5.2011
Kannanotto
 
 
Ekovoimala Kiteelle, tuloeroja tasaavaa politiikkaa jatkettava
 
Keskustan Pohjois-Karjalan piiri kannattaa yhdyskuntajätteitä hyödyntävän ekovoimalaitoksen rakentamista Kiteelle. Kiteen hanke vahvistaa merkittävästi Puhoksen ja koko alueen elinvoimaa ja taloutta. Voimalaitokselle on myös kaavallinen valmius ja voimassa oleva ympäristölupa. Pohjois-Karjalassa on varmistettava, että laitos sijoittuu Kiteelle ja edistää näin osaltaan maakunnan bioenergiastrategian toteutumista.
 
Maamme tuloerot ovat kahden viime vuoden aikana kaventuneet. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta perustoimeentuloa on Keskustan johdolla parannettu. Keskustan P-K:n piiri edellyttää, että seuraava hallitus jatkaa sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Piirikokous on huolissaan, kannetaanko jatkossa vastuuta kaikista suomalaisista ja koko Suomesta.

Keskusta kärsi eduskuntavaaleissa raskaan tappion, mutta säilytti Pohjois-Karjalassa vahvan aseman. Piirikokous kiittää äänestäjiä luottamuksesta ja jatkaa hyvää yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa niin kunta-, maakunta-kuin valtakunnan tasolla. Piirikokouksen mielestä isänmaa tarvitsee nyt vastuullista politiikkaa. Siihen keskusta on valmis.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri kiittää sanomalehti Karjalan Maata, sen henkilökuntaa, asiamiehiä, asiakkaita ja pitkäaikaista päätoimittajaa Pekka Puustista.

Holmenkollenin voittaja ansaitsee kaikkien tuen

Maastohiihdon maailmanmestaruuksia ratkotaan parhaillaan Oslon Holmenkollenilla. Televisiokuvaa katsellessa on pysäyttävää ajatella, että meillä Pohjois-Karjalassa on tarjottavana vieläkin parempaa kuin nuo norjalaisen hiihtopyhätön upeat kisapuitteet ja suorituspaikat.

Tätä mieltä ainakin oli Pietarissa viime syyskuussa kokoontunut Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton kongressi, joka myönsi Kontiolahti-Joensuulle ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuodelle 2015. Kisapaikan valinnan loppukirikahinoissa oli mukana juuri Holmenkollen, joka joutui armottomasti tyytymään hopeatilaan.

Kisojen saanti maakuntaamme oli mittava ponnistus. Ensivaiheessa piti vakuuttaa kansalliset päättäjät siitä, että Kontiolahti on Suomen ykkösehdokas. Kotimaisessa kisassa päävastustajana oli Lahden Salpausselkä, joka on kunnostautunut lukuisten kansainvälisten mittelöiden päänäyttämönä sekä maastohiihdossa että ampumahiihdossa.

Viime vuoden huhtikuussa Suomen Ampumahiihtoliitto nimesi Kontiolahden Suomessa

pidettävien kansainvälisten arvokilpailujen pitopaikaksi 2010-luvulla. Kontiolahti siis peittosi ensin Salpausselän ja sitten Holmenkollenin. Käsittämättömän upea saavutus!

Odotukset vuoden 2015 kisatapahtumien suhteen on siis viritetty korkealle, mutta niiden täyttymisen kannalta pulmallista on, että tällä hetkellä Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen rakenteelliset olosuhteet eivät täytä MM-kisa-areenan vaatimuksia.

Maailmanmestaruuskilpailujen lisäksi Kontiolahdella järjestetään ampumahiihdon maailmancupin

kilpailut vuosina 2012 ja 2014 sekä nuorten MM-kilpailut 2012. Myös vuoden 2015 jälkeen Kontiolahti tulee olemaan ampumahiihdon maailmancup-ehdokkaana.

Lisäksi ampumahiihtokeskus tulee olemaan maastohiihdon SM-kisojen ja monien kansainvälisten kisojen kilpailuareena. Kesäisin ja ensilumien aikaan Kontiolahden ampumahiihtokeskus on vilkas kansainvälinen ja kansallinen harjoituskeskus. Se mahdollistaa muun muassa Joensuun urheiluakatemian hiihtolajien urheilijoille hyvät harjoitusmahdollisuudet.

Maakuntaliitto on listannut Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittämisen yhdeksi maakunnan lähiajan kärkihankkeista. Tavoitteena on täydentää ja nykyaikaistaa ampumahiihtokeskuksen rakenteelliset olosuhteet vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden kansainvälisten arvokilpailujen vaatimia olosuhteita.

Remontointia ja uusimista kaipaavia kohteita keskuksen alueella on useita. Esimerkiksi valaistusta on kohennettava, jotta televisiointi olisi mahdollista hämärän ja pimeän aikana järjestettävissä kilpailuissa. Urheilijoiden huoltotiloja on lisättävä, katsomotiloja laajennettava, ampumapaikkojen ja tulospalvelun elektroniikkaa on uusittava, vanhoja siltarakenteita on uusittava. Kaikkiaan kohteisiin tarvitaan parin vuoden kuluessa noin kahden miljoonan euron rahoitus.

Kisatapahtumat tuovat runsaasti näkyvyyttä ja matkailijatuloja koko maakuntaan ja etenkin Joensuun alueelle. Kisojen järjestäminen on ponnistus, joka lujittaa maakuntahenkeä.

Kansainväliset arvokisat ovat merkittävä tapahtuma myös valtakunnan tasolla. Valtion onkin syytä olla mukana merkittävällä panostuksella ampumahiihtokeskuksessa tarvittavien investointien toteuttamisessa.

Ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on selkeästi koko maakunnan yhteinen hanke. Rahoituksen kokoon juoksemiseksi on nyt käännettävä jokainen kivi ja kanto. Tätä ainutlaatuista tilaisuutta ei saa sössiä.

28.2.2011

Pentti Hyttinen, maakuntajohtaja

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri ry
Piirihallitus 28.1.2011
Kannanotto
 
 
VR:n Joensuun varikko säilytettävä
 
 
VR-Rata käynnistää helmikuun alkupuolella Joensuun varikkoa koskevat yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on jopa 30 työpaikan vähentäminen. Joensuun varikolla nyt tehtävät vetureiden ja vaunujen kunnostustyöt siirtyisivät Pieksämäelle sekä mahdollisesti Kouvolaan ja Ouluun.
Keskustan Pohjois-Karjalan piirin piirihallituksen mielestä raskaat metsä- ja konepajateollisuuden sekä jatkossa myös kaivannaisteollisuuden kuljetukset edellyttävät Joensuun varikkotoiminnan säilyttämistä. On myös perusteltua kantaa huolta myös VR:n matkustajaliikenteen tulevaisuudesta alueella, jolta yhtiö aikoo vetää pois huolto- ja korjaustoimintojaan.
VR:n suunnitelmat ovat vastoin alueellistamistavoitteita. Samaan aikaa kun valtionhallinnon toimia pyritään edelleen hajauttamaan eri puolilla maata valtionyhtiö VR harjoittaa keskittämispolitiikkaa. Keskustapiirin mielestä valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Jyri Häkämiehen pitää ottaa VR:n suunnitelmat koko hallituksen arvioitaviksi.
 
Äänestyspäätös nyt
 
Pohjois-Karjala ja Itä-Suomi voivat vaikuttaa omaan kehitykseensä parhaimmin varmistamalla maakunnille vahvan aseman huhtikuun eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa. Se edellyttää osallistumista vaaleihin. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Keskustapiiri vetoaakin kaikkiin pohjoiskarjalaisiin: Nyt ei nukuta, nyt äänestetään. Tehdään hyvä päätös kotimaakunnan parhaaksi. Tehdään äänestyspäätös jo tänään.

Itä-Suomen viiden Keskustan piirin vaaliohjelma 2011

Itä-Suomesta eivät työt kesken lopu!

Itä-Suomi selviää voimakkaiden maakuntakeskuksien, vahvojen seutukuntien, toimivien lähikuntien ja pitkien

etäisyyksien alueiden toimivalla yhteistyöllä. Emme ole kilpailijoita keskenämme, olemme toistemme

naapureita. Emme halua Itä-Suomesta yhtä maakuntaa, vaan säilytämme paikallisen maakuntaidentiteetin ja

panostaa maakunnalliseen hallintomalliin.

Itä-Suomi nostetaan maan synkimmistä työttömyysluvuista ylös laaja-alaisella julkisen ja yksityisen sektorin

yhteistyöllä. Itä-Suomesta tehdään kokeilualue, jonne muuttamista tuetaan verohelpotuksin, ja perheiden

tapauksessa molemmille vanhemmille löydetään töitä. Maakuntakeskuksien ulkopuolelta vapautuu runsaasti

työpaikkoja, jotka voidaan täyttää vain luomalla houkuttelevia mahdollisuuksia työlle ja elämiselle. Puheet

etätyön mahdollistamisesta on toteutettava. Työssäkäyntialueen liikenteen on oltava toimivaa. Yrittäjyys on

Itä-Suomen menestykselle välttämättömyys.

Ei kolota ei.

Itäsuomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä keskitytään erityisesti terveyden edistämiseen, sairauksien

ennaltaehkäisyyn sekä terveysriskien varhaiseen tunnistamiseen. Yksittäiselle ihmiselle matka terveyspalveluihin

ei saa venyä liian pitkäksi. Terveydenhuollon laadukkaat palvelut turvataan tiettyjen yksiköiden

erikoisosaamista vahvistamalla ja ne räätälöidään kunkin elämän- ja ikävaiheen mukaisesti, huomioiden

esimerkiksi hyvä vanhuus ja arvokas kuolema. Lääkkeiden vähittäisjakeluverkoston laajuus turvataan ja Itä-

Suomen yliopiston tulee saada oikeus ylläpitää sivuapteekkeja vähintään yliopiston kampuskaupungeissa.

Palvelujen kehittämisessä Itä-Suomen keskustalaiset tukevat Itä-Suomen erikoissairaanhoitopiirin selvitystyötä.

Terveydenhuoltoon kukin maakunta rakentaa omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivat toimintamallit.

Karjassa talon turva – tulevaisuudessakin

Itä-Suomen elintarvike- ja kasvituotannolla on merkittävä rooli aluetalouden ja työllisyyden takia. Elintarviketuotannon

määrätietoista kehitystä jatketaan koko ketjun toimesta, etenkin alueen maidonjalostuksen rooli

on tulevaisuudessa merkittävä. Jalostuseläinten ja -alkioiden kaupalla on nykyisestään kasvava rooli. Alueella

tehdään laajasti maaseutuelinkeinojen tutkimustoimintaa korkeakoulujen, eri kehittämisorganisaatioiden,

MTT:n ja maataloustuottajien toimesta.

Puuta seinään ja risusavottaan, mars!

Itä-Suomella on mahdollisuudet nousta maailman ykköseksi bioenergian keskisuuriin yksiköihin perustuvan

energiantuotannon avulla. Hallituksen lupaama uusiutuvan energian paketti tulee ottaa Itä-Suomessa täysimääräisesti

käyttöön. Yhä useamman kuntakeskuksen ja kyläyhteisön lämpö tulee tuottaa jatkossa paikallisesti

ja paikallista työvoimaa hyödyntäen. Kaupunkien yhteyteen rakennetaan suuryksikköjä, jotka tuottavat

sekä sähkö- että lämpöenergiaa.

Itäsuomalainen metsäosaamisen tulee näkyä myös asutuskeskuksien suunnittelussa ja moderneja puukaupunginosia

tulee ilmestyä ympäri Itä-Suomea.

Metsätilojen sukupolven vaihdoksien kohdalla perintöveroa on huojennettava ja metsästä olevan puun on

Yhteistyön Itä-Suomi 2011.indd 2 24.1.2011 22:33:37

liikuttava Itä-Suomessa. Tämä vaatii alemman tason tienverkoston ylläpitämistä ja metsänomistajien aktivoimista

puun myymiseen.

Ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä työnnä

”Myöskin maaseutu voi moninaistaa elinkeinojaan. Mutta jos siellä herää itsenäinen valistuselämä, voidaan

aivan tehokkaasti vaikuttaa siihen, ettei yhdenkään lapsen tarvitse elämäänsä suunnitella tuhlattavaksi

langenneen ihmisyyden kustannuksella elämiseen. Tähän voidaan tulla sen kautta, että aletaan

käsittää suhde lähimmäiseen, yhteiskuntaan, kansaan toisin kuin tähän asti, samaan suuntaan kuin

osuustoiminnassa.” Santeri Alkio, Talonpoika ja Suomen vapaus

Itä-Suomen alueella tarjottavassa ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa

tulee huomioida entistä vahvemmin työelämän tarpeet. Itä-Suomen alueella tarvitaan

erityisesti Venäjä-osaamista sekä venäjän kielen taitoa. Koulutuksen vahvuusalueita, opettajankoulutusta

sekä luonnonvara-, teknologia- ja hyvinvointiosaamista kehittämistä jatketaan. Maahanmuuttajien aiemmin

hankittujen tutkintojen todentaminen ja suomenkielen oppiminen ovat avainasemassa alueen työvoiman

turvaamisessa ja asiantuntijuuden vahvistamisessa. Oppisopimuskoulutuksen merkitystä uuden ammatin

hankkimisessa vahvistetaan erityisesti perheellisten aikuisopiskelijoiden sekä niiden paikkakuntien osalta,

joilla ei ole omia koulutusyksiköitä. Pien- ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihtoihin kehitetään yrittäjyyteen

tähtäävää oppimissopimuskoulutusta.

Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta kansainvälisesti menestyvä, valtakunnallisesti vetovoimainen ja alueellisesti

vaikuttava Itä-Suomen yliopisto on ratkaisevan tärkeä. Haluamme säilyttää yliopiston toiminnan valtion

tuella kolmella kampuksella. Alueen ammattikorkeakouluverkkoa on kehittävä yhteistyössä riittävien opiskelijamäärien

ja vahvojen koulutusohjelmien kautta.

Veroherrat ja muut piättäjät

Valtionhallinnon alueellistamista jatketaan ja hallinnon rakenteita selkeytetään. Aluehallintouudistus on nähtävä

mahdollisuutena siirtyä entistä voimakkaampiin maakunnallisiin yksiköihin, jotka edistävät itäsuomalaisten

ja valtionhallinnon välistä yhteistyötä.

Itä-Suomen seutukuntien on tehtävä voimakkaampaa verkostoyhteistyötä. EU:n tukipolitiikan muuttuessa

tulee korostaa entisestä enemmän itäsuomalaisia vahvuusaloja. Yhteisiä ja jokaisen maakunnan omia vahvuusaloja

tulee tukea, eikä kilpailla vastakkain.

Kylistä voimaa, maahengen aika on nyt!

Maaseudun on otettava nyt lippu. Sen on kutsuttava avukseen työväki, maamies, tietäjät ja taitajat.

Heidän pitää tulla maaseudulle oppimaan ja heräämään, saamaan vaikutteita itse elämästä. Sitten uutta

luomaan!” Santeri Alkio, Maalaispolitiikka

Haja-asutusalueiden ja pienenevien kylien palvelut tarvitsevat uutta suhtautumista. Itä-Suomessa kokeillaan

kylissä ja kaupunginosissa toteutettavia sukupolvia yhdistäviä palveluita. Tällä tavalla voidaan tuoda mm.

pienille kouluille uutta eloa ja jakaa vastuuta palveluista usealle sektorille. Julkinen sektori voisi tehdä paikallisyhteisöjen

kanssa sopimuksia palveluiden tuottamisesta yhteisissä tiloissa. Byrokratiaa on tietyiltä osilta

Yhteistyön Itä-Suomi 2011.indd 3 24.1.2011 22:33:37

purettava ja mahdollistaa tällä tavoin mm. naapuriavun parempaa käyttöä. Tiukkojen normitusten purkamisella

voidaan vahvistaa paikallista aktiivisuutta.

Mualiman napa, Venäjän ja Euroopan keskellä

Itä-Suomi kuuluu kiinteänä osana Eurooppaa ja on monessa kohtaa tiukasti kiinni kansainvälisen kehityksen

huipulla. Olemme Euroopan ja Venäjän välisessä yhteistyössä merkittävässä roolissa. Keskusta haluaa turvata

Itä-Suomen aseman eurooppalaisessa aluekehityksessä. Meidän on uskallettava toimia globaalisti ja

turvata hyvät liikenneyhteydet niin maakuntien välillä kuin kansainvälisesti.

Itä-Suomi tarvitsee monikulttuurisuutta. Meidän on pyrittävä mahdollistamaan maahanmuuttajille helppo sopeutuminen

suomalaiseen yhteiskuntaan ja opittava myös toisiltamme. Jos savolaiset ja karjalaiset tulevat

toimeen keskenään, niin eiköhän me muidenkin kanssa tulla toimeen!

Keskusta haluaa turvata Itä-Suomen aseman eurooppalaisessa aluekehityksessä. Itä-Suomen keskustaväki

haluaa nostaa Suomen hallitusohjelmaan tärkeäksi kohdaksi EU:hun kohdistuvan vaikuttamistyön. Tavoitteena

on, että harvan asutuksen ja ikääntymisen kriteerit kirjattaisiin tulevaan rahoituskehykseen ja aluekehitysrahastojen

kriteereihin. Aluekehityspolitiikkaa ei tule kansallistaa.

Lentäviä kalakukkoja ja surfaavia onnikoita.

Toimiva liikenne tarkoittaa meille laajaa ja monipuolista bussiliikennettä ja nopeita junayhteyksiä. Erityisenä

kehityskohteena haluamme nostaa esille pääkaupunkiseudulle ja Pietariin suunnatut nopeat junayhteydet.

Harvaanasutuilla seuduilla erityistä huomiota on kiinnitettävä kevyen joukkoliikenteen, eli kutsuvuorojen toimivuuteen.

Maakuntakeskuksien välinen joukkoliikenne on toimivan Itä-Suomen elinehto.

Yhteydet eivät kuitenkaan ole vain liikkumista paikasta toiseen, vaan työnteon on onnistuttava myös välimatkoilla.

Nopeat tietoverkot on ulotettava jokaiseen taloon ja myös langattomia yhteyksiä on kehitettävä.

Muutat sie vai jäät sie?

Valtion alueellistamispolitiikassa tulee jatkaa keskustajohtoisten hallitusten ajamaa hajauttamispolitiikkaa.

Valtion tuottavuusohjelman suurimmat vaikutukset eivät voi koskettaa kansalaisia lähimpänä olevia toimipisteitä.

Uudistettu aluehallinto tarvitsee riittävät resurssit toimiakseen.

Itä-Suomi, puhtaan makean veden ja rantaviivan maa

Itä-Suomessa on eniten koko Euroopassa makeaa vettä ja järvien rantaviivaa. Tuhansien järvien maa voi

nousta aivan uuteen arvoonsa ilmaston muuttuessa ja veden muuttuessa entistä kalliimmaksi. Keskusta haluaa

hyödyntää Itä-Suomen runsaita makean veden varantoja kohtuudella ja turvata alueella myös viihtyisän

asuin- ja vapaa-ajan ympäristön.

Yhteistyön Itä-Suomi 2011.indd 4 24.1.2011 22:33:37

Mk-hallituksen kannanotto 24.1.2011                                                                

Kolin kehittämiseen on saatava kasvusysäys

Pohjois-Karjalan maakuntahallitus pitää välttämättömänä, että Kolin alueen kehittämistä jatketaan uudella kasvusysäyksellä, jonka tavoitteena on tehdä Kolin alueesta nykyistä olennaisesti monipuolisempi asutus- ja palvelukeskus.

Kolilla on olemassa erinomaiset ainekset profiloitua ympäristövastuullisen luontomatkailun edelläkävijäksi. Kehittämistoimien toteutukseen tarvitaan kuitenkin mukaan nykyistä laajemmat toimijatahot. Hartioita tulee leventää paitsi maakunnallisesti, myös kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tärkeää on houkutella Kolin alueelle mittavia yksityisiä investointeja. Vuoden 2006 loma-asunto-messujen myötä piristynyt yksityinen loma-asuntorakentaminen on jatkunut kohtalaisen vilkkaana, mutta muilta osin yksityisten investointien määrä on jäänyt vähäiseksi.

Koli Cultura ja hotellin kunnostus lähiajan tärkeimpiä hankkeita

Kolin alueelle valmistui matkailun Master Plan vuonna 2007. Suunnitelma piti sisällään jopa 150 miljoonan investoinnit vuoteen 2015 mennessä.

Lähtölaukauksena Master Plan’in toteuttamiseksi käynnistettiin Kolin kansallispuiston palvelukeskuksen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun tuloksena on syntynyt matkailu- ja palvelukeskussuunnitelma – Koli Cultura, joka käsittää noin 1000 vuodepaikkaa ja on laajuudeltaan noin 40 miljoonan euron hanke. Alueelle on valmistumassa asemakaava kevättalvesta.

Toinen merkittävä lähiajan konkreettinen hanke on Ylä-Kolilla toimivan hotellin kunnostus. Korkeatasoiset kansainväliset kokoukset saavat näin arvoisensa puitteet Suomen kansallismaisemassa. Kuluvana vuonna järjestetään mm. toinen Koli Forum.

Maakuntahallituksen kannanotto 24.1.2011                                                                 LUONNOS

 Julkilausuma

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri

Syyskokous 20.11.2010

Kaikki nuoret mukaan työelämään

Suomi ikääntyy vauhdilla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa jo nyt enemmän kuin joka kolmas 16 vuotta täyttänyt on eläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Kymmenen vuoden kuluttua monessa seutukunnassa eläkeläisiä on enemmän kun työikäisiä.

Väestön ikääntyminen syventää ennakoitua työvoimapulaa ellei kaikki nuoria saada mukaan työelämään. Suomessa on jo nyt yli 20 000 alle 35-vuotiasta eläkeläistä ja nuorten työttömyysaste muutenkin korkea.

Kuntouttamalla nuoria eläkeläisiä, avaamalla nuorille työpaikkoja ja pitämällä huolta nuorten hyvinvoinnista sekä työhyvinvoinnista saadaan työmarkkinoille kymmeniä tuhansia uusia käsipareja sekä kunnille ja valtiolle lisää veronmaksajia. Samalla voidaan lieventää ja ehkäistä monia sosiaalisia ongelmia, jotka näkyvät nyt mm. nuorten pahoinvointina.

Keskustan Pohjois-Karjalan syyskokous esittää, että Suomessa käynnistetään laaja, eri hallinnonalat kattava kansallisen nuorten työllistämiskampanja.

Euroopan unionin maatalouden tukipolitiikkaa uudistetaan vihreämpään suuntaan. Keskustan Pohjois-Karjalan piirin mielestä uudistus on kannatettava ja lähestyy niitä kestäviä arvoja, joita keskustan ylisukupolvinen ympäristönäkemys edustaa.

Suomen on jatkoneuvotteluissa pidettävä kiinni siitä, ettei uudistus johda tukileikkauksiin. Maatilatalouden harjoittamien on oltava jatkossakin koko EU-alueella ja koko Suomessa.

Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeätä myös Suomen onnistuminen EU:n seuraavaa rakenneohjelmakautta koskevissa neuvotteluissa. Itä- ja Pohjois-Suomen tukitaso on säilytettävä. Siinä todennäköisesti auttaisi vanhushuoltosuhteen saaminen mukaan tukikriteeriksi.

Maakuntien asukkaita ja edunvalvojia ovat viime vuosina puhuttaneet paljon sekä haja-asutusalueiden jätevesihuolto että joukkoliikenne. Syyskokous vetoaa Suomen Keskustan johtoon, että se ottaa nämä varsinkin iäkkäiden ja vähävaraisten ihmisten kipeiksi kokemat asiat vahvasti haltuunsa. Keskustan on osoitettava poliittista johtajuutta ja korjattava hajajäteasetus ihmisen kokoiseksi sekä torjuttava valtiovarainministeriön pyrkimykset lopettaa julkinen juna- ja bussiliikenne laajoilta alueilta maakunnissa.

Joensuu 15.10.2010, Piiritoimikunta

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri tukee Itä-Suomen erikoissairaanhoidon selvityshanketta

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri näkee tarpeellisena, että yhteisen Itä-Suomen erikoissairaanhoidon, eli ISER–kuntayhtymän, perustaminen selvitetään. Niin toiminnallisiin ja taloudellisiin vaatimuksiin kuin resurssi- ja huoltosuhteen tuleviin haasteisiin on syytä varautua etukäteen. Korkeatasoisten palvelujen saanti nyt ja jatkossa onnistuu ainoastaan korkeatasoisen ja motivoituneen henkilökunnan avulla. Näistä lähtökohdista eri vaihtoehtojen selvittäminen ja analysointi on välttämätöntä.

Keskustan piiri korostaa, että niin prosessin eteneminen kuin lopulliset päätökset ovat puhtaasti kuntayhtymien omistajien, eli kuntien, käsissä. Selvitystyön eri vaiheissa onkin erityisen tärkeää pitää kunnat, niiden virkamiehet ja poliittiset päättäjät hyvin informoituina selvityksen eri vaiheista ja sen etenemisestä. Päätöksenteko ei saa karata prosessin aikana eikä sen jälkeen kuntien - eli maksajien - käsistä.

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymällä on tuliaisina Itä-Suomen yhteistyöhön  yksi maan parhaista kustannustehokkuuksista.  Tämä kustannustehokkuus on pystyttävä levittämään koko ISER-kuntayhtymän toiminta-alueelle. Nykyisten sairaanhoitopiirien toimiminen omina liikelaitoksina ISER-kuntayhtymässä takaa kustannustehokkaiden sairaanhoitopiirien toiminnan tuloksen pysyvän oman maakunnan alueella.

 Piiritoimikunta 28.5.2010

TYÖMINISTERIÖ ESTEENÄ KUNTOUTUKSELLE JA TYÖLLISTYMISELLE ITÄ-SUOMESSA

Jokaisella Suomen kansalaisella on lailla säädetty oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tilanteessa, jossa sairaudesta, ammattitaudista tai tapaturmasta aiheutuva haitta on niin merkittävä, että se aiheuttaa työkyvyttömyyden uhkaa. Ammatillista kuntoutusta rahoittavat työeläke- ja vakuutusyhtiöt sekä Kela. Ammatillinen kuntoutus tarkoittaa uuteen työtehtävään siirtymistä entisen työnantajan palveluksessa tai useimmiten Pohjois-Karjalassa pienten ja keskisuuren yritysten maakunnassa siirtymistä työkokeilun ja/tai kouluttautumisen kautta uusiin tehtäviin toisen työnantajan palvelukseen. Ammatillinen kuntoutus vaatii suunnitelman laatimista. Työhallinnon paikallistoimistot ovat olleet merkittävässä roolissa tukiessaan jo muutenkin tulevaisuudestaan epävarmaa kansalaista. Ammatillisen suunnitelman laadinta ilman ammattilaisen tukea onnistuu itsenäisesti vain hyvin harvalta.  Tämä palvelu on ollut työhallinnon maksullista palvelua ja sitä ovat ostaneet työeläke- ja vakuutusyhtiöt.

Työministeriön linjauksen mukaan maksulliset ammatinvalinnanohjauspalvelut on päätetty 1.5.2010 lukien keskittää muutamiin kasvukeskuksiin Suomessa, sillä maksulliset ammatinvalinnanohjauspalvelut kuuluvat työhallinnossa harkinnanvaraisiin palveluihin.  Itä-Suomen alueella ei ole päätöksen jälkeen enää yhtään maksullista palvelua tarjoavaa työhallinnon toimipistettä. Lähin maksullista palvelua tuottava yksikkö on Jyväskylässä, jolle vastuulleen on kuuluvat jatkossa Keski-Suomen alueen lisäksi sekä Pohjois-Savon että Etelä-Savon ELY-keskusten alueella asuvat. Pohjoiskarjalaisille ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laadintaa tukea tarvitseville palvelua ei ole tarjolla edes teoreettisestikaan missään. Pohjois-Karjalan osalta työministeriö toteaa, että palvelua ei pohjoiskarjalaisille ole tarkoituksenmukaista järjestää pienten volyymien vuoksi.

Työministeriön linjaratkaisu heikentää merkittävästi pohjoiskarjalaisten ammatillisen kuntoutuksen suunnitelman laadinnassa tukea tarvitsevien kansalaisten palveluita. Ratkaisu altistaa työkyvyttömyyden pitkittymiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Työministeriö on ratkaisullaan myös osoittanut, että se ei kohtele kansalaisia tasavertaisesti.

                                   xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri

Vuosikokous 18.4.2009

Työpaikat säilytettävä, työssä jaksamiseen panoksia

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous toivoo yritysten, kuntien ja valtion välttävän henkilöstönsä irtisanomisia viimeiseen saakka vaikeasta taloudellisesta ajasta huolimatta. Väen vähentämisen sijaan nyt pitää panostaa osaamiseen ja työssä jaksamiseen, jotta Suomi olisi mahdollisimman kilpailukykyinen talouden ja kysynnän kääntyessä kasvuun.

Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoite työurien pidentämisestä on hyvä ja kannatettava, mutta siinä onnistuminen vaatii myös työnantajilta uudenlaista suhtautumista työhyvinvointiin. Jos työ on mielekästä, palkitsevaa ja ihmisten kulloisenkin elämäntilanteen mukaan joustavaa keskimääräinen eläkkeelle lähtemisen ikä nousee halutulla tavalla.

Keskusta uskoo, että yritykset tekevät itselleen hyvän tulevaisuuspalveluksen huolehtimalla siitä, että nuorille on tarjolla tulevanakin kesänä runsaasti kesätyöpaikkoja. Työelämään kiinnittyminen on nuorille tärkeätä samoin kuin kesätyöstä saatava palkka. Yritykset, jotka palkkaavat nuoria lamankin oloissa, ovat puolestaan paremmassa asemassa tulevaisuuden työvoimakilpailussa.

Myös valtion ja kuntien on tarjottava nuorille kesätöitä normaaliin tapaan.

Keskustan Pohjois-Karjalan piirin vuosikokous vetoaa politiikkoihin ja mediaan Suomen ja suomalaisten keinotekoisen eriarvoistamisen lopettamiseksi. Pääkaupunkiseutu ei todellakaan elätä muuta Suomea, vaikka Helsingin Sanomat ja helsinkiläispoliitikot niin väittävätkin. Kuntien taloutta ja maakuntien kehitystä voitaisiin kohentaa oikeudenmukaisella tavalla tilittämällä esimerkiksi kolmannes loma-asunnon omistajien kunnallisverosta mökkikuntaan sekä kaikkien metsäomistajien puunmyynnistään maksama vero siihen kuntaan, jossa metsät sijaitsevat.

Suomalainen metsäteollisuus on murroksessa. Metsät ovat Suomen merkittävin luonnonvara ja siksi on tärkeätä, että puuta voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti myös tulevaisuudessa.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri esittääkin, että Suomen valtio jakaa jatkossa runsaan miljoonan euron Millenium- palkintonsa vain suomalaisen metsäteollisuuden monipuolisuutta ja kilpailukykyä  edistäville keksinnöille ja innovaatioille. Joensuuta voidaan luonnehtia Euroopan metsäpääkaupungiksi. Metsäsektorin tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet on hyödynnettävä myös matkailuelinkeinon kehittämisessä. Keskusta esittää, että maakuntaliitto ja maan hallitus käynnistävät hankeselvityksen metsätiede- ja metsämatkailukeskuksen rakentamiseksi Pohjois-Karjalaan.

Suomi on monella tapaa sidoksissa Euroopan Unioniin ja sen tekemiin päätöksiin. Myös merkittävä osa meitä koskevasta lainsäädännöstä tapahtuu Euroopan Parlamentissa. Kesäkuiset Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät ja jokaisella suomalaisella on niissä mahdollisuus vaikuttaa. Keskustan Pohjois-Karjalan piiri vetoaa kaikkiiin puolueen kannattajiin, äänestetään kesäkuussa, annetaan gallupeille huutia, voitetaan vaalit ja lähetetään Riikka Manner Itä-Suomen edustajaksi Brysseliin.

Hallituksen puututtava Stora Enson aikeisiin       Hallitus ei valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Jyri Häkämiehen (kok) mukaan voi puuttua Stora Enson aikeisiin siirtää tuotantoa Suomesta Ruotsiin sen halvempien työvoima- ja raaka-ainekustannusten vuoksi. Häkämies sanoo, että päätökset tuotannosta kuuluvat yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle.   Keskustan Pohjois-Karjalan piiri on jyrkästi toista mieltä. Jatkuvien lomautus- ja irtisanomisuutisten vyöryssä suomalaisen työn ja suomalaisten työllistämisen merkitys korostuu. Jokainen työtön ja lomautettu on rasite myös valtiontaloudelle. Maan hallitus ei saa seurata äänettömästi sivusta, jos sen osittain tai kokonaan omistamat yhtiöt vähentävät henkilöstöään eikä varsinkaan sitä, että ne siirtävät tässä taloustilanteessa tuotantoa Suomesta muualle.   Piiritoimikunta muistuttaa, että vielä viime kesänä nimenomaan metsäyhtiöt vetosivat suomalaisiin yksityismetsänomistajiin talvisodan hengessä vauhdittaakseen puukauppaa. Missä on nyt yhtiöiden oma talvisodan henki. Suomesta lähtö parempien tuottojen toivossa ei ainakaan sitä edusta. Hallitus on eri yhteyksissä vedonnut työnantajiin, että nämä välttäisivät irtisanomisia ja lomautuksia viimeiseen asti ja kohdistaisivat resursseja mm. henkilöstönsä kouluttamiseen ja osaamistason korottamiseen. Valtion itsensä pitää näyttää tässä esimerkkiä ja panna omistajan ääni ja tahto kuulumaan. Valtio-omistajan on myös tehtävä selityksittä tiettäväksi, että Enocellin toiminta Uimaharjussa pitää käynnistää uudelleen viimeistään vuodenvaihteessa.   Keskustan Pohjois-Karjalan piirin mielestä on maan hallituksen velvollisuus on vastata konserniohjauksesta niin, että myös valtion omistajuus tukee työllisyyttä ja muita poliittisia tavoitteita.         Piiritoimikunta