Kylläpä toissa aamuna oli kahvi mennä väärään kurkkuun, kun luin paikallislehdestä uutista lupajaoston päätöksestä. Siinä talon omistaja naapurustosta velvoitetaan siirtämään raja-aitaa noin metrin verran vuokratun alueen rajasta tontille päin. 

Olin vuosituhannen alussa yhden kauden kaupunginhallituksen kaavajaostossa. Maankäyttöön silloin joutui pakostakin perehtymään. Mielestäni suurin virhe on tapahtunut kaupungin tekniikassa. Nyt kohteena olevan kiinteistön silloinen omistaja oli rakentaessaan laajentanut tonttiaan rantaan päin tasamaalla jyrkänteeseen asti. Kiinteistön lopputarkastuksessa tämä oli hyväksytty. Samalla siinä oli hyväksytty kaupungin puolelle laitettu pylväsvalo. Piha on näin kaunis kokonaisuus ja siitä aukeaa hulppeat maisemat Lautiaiselle.

Asia olisi tuolloin voitu ratkaista myymällä entiselle kiinteistön omistajalle nyt vuokralla oleva lisämaa. Kaavassa on vuosikausia virkistysalueelle merkitty ohjeellinen rakentamaton rannan suuntainen kävelyreitti. Se olisi siirretty rannemmaksi pengertämällä rantaa.

Kiistan alainen talo oli varmaan vuosikymmenen myynnissä asumattomana. Ison tontin järven puoleista laitaa käytettiin kulkemiseen. Toissa keväänä talon uusi omistaja oli kiinteistön välittäjän kanssa käynyt kaupungin teknisessä toimessa. Siellä oli vakuutettu, ettei tasanteella voi kulkea turvallisesti joutumatta talon tontille.

Kesällä kaupungin tekniikalta sain kuulla. että alueen asukkaiden kulku rantaan turvataan ja nyt riidan alla olevan tontin ja järven väliin pengerretään kulkureitti. Hanke kariutui, koska ei ollut talousarviossa määrärahaa. No raha olisi kyllä löytynyt, jos sen puute olisi tuotu aidosti julki. Näin se asia vaan on. Edellä mainitun ratkaisun maan käytön suhteen tietämäni mukaan eri osapuolet olivat hyväksyneet.

Luin äsken vielä tarkemmin lehtijutun. Siellä on mielestäni selviä puutteellisuuksia valmistelussa. Kiistan alainen talo ei rajoitu asemakaavan mukaiseen puistoon, vaan se on virkistysaluetta. Kaavaan on katkoviivoilla merkitty ohjeellinen reitti/kuntopolku. Sitä ei ole vuosikymmeniin rakennettu ja kasvaa nykyään ryteikköä.

Maanmittari on käynyt merkkaamassa viime syksynä aidan paikan rajoille. Talon omistaja on sitten rakennuttanut sen. Lupajaosto on nyt muuttanut aikaisempaa päätöstä. Aitaa on siirrettävä metri sisälle päin. Metalliverkosta rakennettu aita voidaan tuolta kaistalta huoltaa omalta maalta. Näin lupajaosto haluaa suojella kaupungin virkistysalueen nurmikkoa. 

Joskus syksyllä päätin, etten tätä asiaa millään lailla kommentoi. Nyt on tullut kuitenkin useita tiedusteluja aidan siirron tiimoilta. Toiveeni on vielä, että naapurukset istuisivat vielä samaan neuvottelupöytään ja hakisivat ratkaisua.

Itse tunnen kiistan osapuolet hyvin ja näin puolueettomasti olen asioita lähestynyt. Päättäjien kannalta on kyse myös kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta.  Rajariidat ovat monesti raadollisia. Niihin tarvitaan vähintään kaksi osapuolta. Tämä on oivallinen asia vääntää kättä vaalikentillä. Virkamiehet altistuvat helposti painostuksen ja panettelun kohteeksi. Siitähän meillä on jo kokemusta sosiaalisesta mediasta.