Nykyään luen lähes kaikki lehdet tabletilta. Tämän aamun maakuntalehti uutisoi kevään Savo-Karjalan vaalipiirin kuntavaaligallupista. No ensin katsoin otoksen ja virhemarginaalin.

Maakunnan väestöstä oli tavoitettu haastatteluun reilut 600 henkilöä (pohjois-karjalaista). Virhemarginaali on kaikkien vastaajien osalta niinkin suuri kuin 3,9 prosenttiyksikköä. Tutkimus on suuntaa-antava. Varmaan kaikki puolueet tulkitsevat sitä omalla tavallaan. Tutkimuksessa hävinneet puolueet terävöittävät ehdokashankintaansa. Kuntavaaleissa laaja ja kattava ehdokkaiden määrä lyö kyllä huonojakin galluplukuja korville.

Gallupin tiedot noudattavat valtakunnan galluplukujen trendiä. Maakunnassamme SDP tosin menettää kannatustaan edellisistä vaaleista, mutta ohittaa Keskustan Pohjois-karjalan suurimpana puolueena. Lehti otsikoi uutisensa. ”Pohjois-Karjala punaistumassa”. Tuo on kyllä harhaa. Demarit nousevat gallupin mukaan suurimmaksi puolueeksi, mutta Perussuomalaisten ennustettu yli seitsemän prosentin nousu ei muuta maakuntaa vasemmistoenemmistöiseksi. päinvastoin. Keskusta on tutkimuksen mukaan vaalien jälkeen toiseksi suurin puolue ja ero demareihin on virhemarginaalin rajoissa. Lisäksi Keskusta on perinteisesti tullut vaaleihin vahvoilla ehdokaslistoilla. Niin käy nytkin.

Nurmeksessa Keskusta on aina ollut suurin puolue. Viime vuonna toteutunut kuntaliitos vielä vähän vahvisti asemaa. Se on tuonut mukanaan varsinkin sosiaalisen median kautta jo mauttomuuksiin menevää Keskustan mollaamista ja puhetta ylivallan käyttöstä. Ylivallasta ei voida puhua. Kyllä Keskusta on antanut pienpuolueille paikkoja niin kunta- kuin maakuntatasollakin. Keskusta ja SDP pystyisivät jakamaan keskenään kaikki maakunnalliset edustukset. Sieltä Nurmeksen Keskusta on jyvittänyt edustusta pienpuolueille. Paikallistasolla taas varsinkin lautakunnissa ja jaostoissa on huomioitu ns. pienpuolueet. Räksyttäjien pitäisi katsoa tosiasiat ennen enterin painallusta. 

Nurmeksen kaupunginhallituksesen puheenjohtajistossa on mukana kaikki siellä edustettuina olevat puolueet. Maakuntatasolla on pyritty toimimaan samoiin. Puheenjohtajistoissa on vastuuta jaettu. Nurmeksessa minulla on kokemusta edelliseltä kaudelta, kun SDP:llä ei ollut kaupunginhallituksen varapuheenjohtajuutta. En tasan tarkkaan tiedä, miksi näin kävi. Silloin yksi vpj oli PS:lla ja toinen Keskustalla.

Edellisellä vaalikaudella toimimme PS:n edustajan (kh:n vpj.) kanssa maakunnallisten ky:ien hallituksissa ja näin usein matkustimme samalla kyydillä Joensuuhun ainakin kerran kuussa ja näin siinä matkalla keskusteltiin Nurmeksenkin asioista. SDP:hen hoidin sitten asiat erikseen henkilötasolla tarpeen mukaan. Käytäntö johti siihen, etten tainnut pitää ainuttakaan hallituksen pj-kokousta tuolla vaalikaudella. Hommat kyllä tulivat hoidettua muistaakseni hyvinkin sopuisasti.

Gallupin mukaan kolmen suurimman puolueen kokoerot näyttävät tasaantuvan. Näin tapahtuu myös Nurmeksessa. Henry Määtän siirtyminen Perussuomalaisiin nostaa paikallisesti puolueen suhteellista osuutta kaupunkimme poliittisessa kirjossa. Henkka on hyvin yhteistyökykyinen henkilö ja hän näin pohjustaa jo nyt uudessa puolueessa seuraavien eduskuntavaalien menestystä.

Varsinkin Nurmeksessa SDP:llä ja Keskustalla jo keskenään on hyvin vahva enemmistö. Niin kauan kuin muistan, ne ovat pyrkineet vuorottelemaan valtuuston ja hallituksen puheenjohtajuuksien kanssa. Yhteistyö on toiminut hyvin. Se on aiheuttanut joskus kitkaa pienpuolueissa. Viime vuosituhannen lopulla lähinnä vasemmistolaisista ja sitoutumattomista koostunut Lista A piti huolta äänekkäästä populistisesta politiikasta. Se jakso Nurmeksen historiassa olisikin ihan kirjan väärtti.

Niin maakunnassa kuin kotikaupungissanikin kärkipuolueiden voiman tasaantuminen voi olla vaalien ja demokratian täyttymys. Luottamuselimiin saadaan laajempi kattaus. Näin kuntien strategioista ja talousarvioista neuvotellaan, valmistellaan ja päätetään laajemmilla harteilla.

Jos työskentelyssä mennään kiville, niin vaalit ovat taas neljän vuoden päästä. Kansa saa  arvioida edellisen valtuuston aikaansaannokset. Hyvää johtajuuttakin päättäjiltä vaaditaan ja kuuntelemisen herkkää korvaa sekä poliittista hoksnokkaa. Jos ja kun sote-lainsäädäntö toteutuu, niin sinne luottamuselimet valitaan vuoden 2022 vaaleilla. Tämä on ministeri Kiurun toive. Näillä ajatuksin kohti uutta viikkoa.