Olen toiminut Siun soten hallituksen puheenjohtajana koko sen historian ajan vuoden 2016 alusta alkaen. Ensimmäisen vuoden aikana kuntayhtymä nostettiin ja valmisteltiin hallinnollisesti sellaiseen kuntoon, että voitiin toteuttaa koko maakunnan kuntien soteintegraatio vuoden 2017 alusta. 

Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen suostuin kuin suostuinkin jatkamaan vielä hallituksen pj:nä, koska kaudesta piti tulla lyhyt. No Sipilän sote ei toteutunut ja vieläkin olen tuolla postilla. Nyt piirin puheenjohtaja halusi Siun soten hallituksen pj:n paikalle. Keskustan piiri vaihtoi koko hallitusryhmän valtuuston puheenjohtajia myöten (kuusi henkilöä).

Onneksi SDP ja Kokoomus jättivät muutamia nykyisiä kokeneita luottamushenkilöitä tulevaan hallitukseen. Paljon siellä on siirtyvää tietoa. Olisin voinut vielä jatkaa ryhmässäni valltuuston vpj:na ihan tiedon siirron takia.  Onneksi SDP:n Pentti Keskitalo (jatkaa valtuuston pj:na) on ollut mukana vaikeissakin  ERVA-alueen sairaanhoitopiirien johdon välisissä  neuvotteluissa. Yhteistyömme on toiminut hyvin. Työni Siun soten pj:na on vaatinut   jatkuvasti paljon aikaa ja ennen koronaa Nurmeksen ja Joensuun väli tuli tutuksi. Siun sotehan on kaksi kertaa Joensuun kokoinen organisaatio. Luottamustointakaan ei voi hoitaa vasemmalla kädellä. 

Nyt tämän hallituksen loppumetreille tulee  APTJ:stä päättäminen (Aster-hanke). Siitä varsinkin osa lääkäreistä on käynnistänyt mittavan keskustelun mediassa. Vaasa, Keski-Suomi ja Etelä-Savo ottivat meidät mukaan yhteiseen APTJ-kilpailutukseen v. 2018. Oma Mediatrimme alkaa tulla elinkaarensa päähän.

Olen ollut tiiviisti mukana ERVA-alueen yhteisissä edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Viimeinen kova koitos valtiovallan kanssa oli erikoissairaanhoidon keskittämisasetujsen vääntäminen sellaiseen muotoon, jotta meillä voidaan tehdä edelleen vaativampaa leikkaustoimintaa. Sillä varmistetaan myös meidän 24/7 täyden päivystyksen säilyminen Tikkamäellä. Ilman Jyväskylän vahvaa tukea emme olisi voineet kävellä substanssiministerin yli. KYS olisi saanut tahtonsa läpi.

Vaikka teemmekin päätöstä vain Siun soten tarpeista, niin on meidän säilytettävä kasvomme yhteistyökumppaneittenkin kanssa. Kaikki kolme sairaanhoitopiiriä ovat hyväksymässä Aster-hankkeen eikä siellä ole vastaavaa lääkäreitten vastusta.

• Aster kilpailutukseen lähdettiin hallituksen päätöksellä yksimielisesti mukaan, koska Mediatri tulee teknisen käyttöikänsä päähän, eikä järjestelmän päivittäminen ilman kilpailuttamista ole mahdollista.
• Yhteiskilpailutus takaa sen, että emme missään olosuhteissa ole ainut hyvinvointialue, joka käyttää valittua tietojärjestelmää. Yhteiskilpailutuksessa kilpailuttamisen kulut, käyttöönoton kulut ja ohjelmiston elinkaaren aikaiset kehittämiskulut jakautuvat useammalle maksajalle.
• Kuntatalouteen Asterin hankinnalla on vaikutusta vain jos hanke hylätään. Hylkäämisen seurauksena joutuisimme tekemään n. 5 milj.€ alaskirjauksen hankkeessa jo syntyneistä investointeihin kirjatuista kustannuksista. Hanketta jatkettaessa Asterin kaikki kulut kohdistuvat hyvinvointialueen ajalle. Tuolloin hyvinvointialuetta rahoittaa valtio ei kunnat.
• Aster kilpailutus tehtiin valtakunnanparhaiden asiantuntijoiden toimesta. Teknisesti kilpailutuksen hoiti ammattitaidolla kuntahankinnat. Järjestelmän vaatimusmäärittelyyn osallistui suuri joukko lääkäreitä, hoitajia ja sosiaalityön ammattilaisia. Vaatimusmäärittelyn perusteella syntyi n. 3000 vaatimusta ( n.1500 pakollista vaatimusta), jotka järjestelmän tulee täyttää. Cerner on tarjouksessaan sitoutunut siihen, että järjestelmä täyttää kaikki pakolliset vaatimukset ja suuren osan muista vaatimuksista. Cerner käyttää alihankkioita mm. sosiaalihuollon ohjelmiston toimittaa IBM, mutta Cernerillä on kokonaisvastuu kokonaisuudesta ja rajapintojen toimivuudesta. Kilpailutuksessa hinnan painoarvo oli 40% ja muiden ominaisuuksien painoarvo 60%. Kilpailutukseen osallistuivat käytännössä kaikki vastaavia järjestelmäkokonaisuuksia toimittavat yritykset. Näistä Epic ja Cerner valikoituivat loppusuoralle. Cernerin tarjous oli huomattavasti edullisempi kuin Epicin tarjous. Esko systems ei osallistunut tarjouskilpailuun, koska ko. yritystä ei tuolloin ollut olemassa.
• Esko systemsillä on valmiina erikoissairaanhoidon järjestelmä, joka on saanut erinomaista palautetta potilaskertomuksen käyttömukavuudesta. Perusterveydenhuollon järjestelmää Esko systems kehittää parhaillaan varsin pienellä 5,2 milj.€ rahoituksella. Lisärahoituksesta yritys on käynyt positiivisessa hengessä keskusteluja omistajiensa kanssa, mutta päätöksiä ei ole olemassa. Sosiaalihuollon ja hammashuollon osalta Esko systemsin tai sen omistajien on tarkoitus hankkia erillisellä kilpailutuksella markkinoilta järjestelmät, jotka sovitetaan yhteen Esko järjestelmän kanssa. Nämä hankinnat ovat parhaillaan markkinaselvitys / vaativuuksien määrittely vaiheessa. Asiakkaalle tulevia digitaalisia palveluita, esim. ajanvarausjärjestelmä tai omahoitoon liittyvät järjestelmät Eskoon ei ole edes suunnitteilla.
• Varovasti arvioituna jos edes puolet Accenturen arvioimista kustannushyödyistä realisoituu hyötyy Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Asterista n. 10 milj.€ / vuosi. Tämä käyttöönotosta laskettu tehokkuuden heikkeneminen huomioituna.
• Kaikki terveyspalveluiden johtotiimin jäsenet kannattavat Asterin etenemistä. Samoin kaikki johtoryhmän jäsenet. Varsinkin ikäihmisten palveluiden ja perhepalveluiden osalta Asterin etenemistä pidetään välttämättömänä.
• Aster päätöksiä on valmisteltu vuodesta 2018, joten kiireestä ei voitane puhua. Se on valitettavaa, että päätös jää nykyisen hallituksen viimeiseen kokoukseen. Tämä johtuu koronasta ja siitä, että kunnallisvaalit siirtyivät. Kyseessä ei siis ole taktinen ajoitus.
• Aster hanke on käsitelty ja hyväksytty omistajaohjauskokouksessa.