Joka vuosi näihin aikoihin saan mökkireissuilla hyvän tuntuman teiden kevätkunnosta. Tänä vuonna yöpakkaset kuivattivat sorateitä ja näin kelirikko ei ole ihan samaa luokkaa kuin joskus sateisimpina keväinä. Tosiasia kuitenkin on, että vuosi vuodelta Suomen teiden hoitovelka on kasvanut kaikentasoisilla väylillä. Tiet ovat nyt huonommassa kunnossa kuin kertaakaan 1990-luvun jälkeen.

Tapasin vapun tienoihin henkilön, joka tunsi tulevan kesän asfaltointityöt koko valtakunnan alueella. Hän oli kehityksestä hyvin huolestunut. Yleensä päällystysryhmät ovat jo toukokuun alussa tuttuja näkyjä eri puolilla Suomea liikuttaessa. Tänä vuonna ei ole kiirettä. Koko kesälle oli suunnitelmissa alunperin tehdä uutta päällystettä ja paikkausta yhteensä noin 4000 kilometriä. Se on määrä, mikä vuosittain on teitä pinnoitettu.

Hyvin monista syistä johtuva kustannusten nousu on vaikuttanut, että tänä vuonna saadaan uutta pintaa vain       1 500 km maamme  ELY-keskusten alueilla. Se on vain reilu kolmannes alkuperäisistä suunnitelmista. Korjausvelka kasvaa noin 2500 km! Koskaan ei ole ollut näin surkea tilanne.

Kesän pinnoitustilanteen kuultuani kävin katsomassa Savo-Karjalan ELY:n sivuilta alueemme päällystyssuunnitelmat. Tämän hetkisen ohjelman mukaan päällystetään teitä tänä kesänä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa yhteensä noin 240 kilometrin matkalta. Päällystystyöpituus on noin 120 km lyhyempi kuin edellisenä vuonna. Rahaa tuohon käytetään noin 28 miljoonaa euroa. Se on seitsemän miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Korjausvelan hillitsemiseksi ELY-alueellamme pitää pystyä päällystämään noin 500 km vuosittain.

Seuraamme koko ajan, miten tuo koko maan 1500/4000 suhde käyttäytyy meidän ELY-alueella.  Pelättävissä on, että uusien päällysteiden toteutuma on huomattavasti pienempi.Toivottavasti ELY-keskusksen sivuilla oli viimeinen ja realistinen päivitys. Huoleni on joka tapauksessa aiheellinen.

Nyt maakuntamme edunvalvojien on oltava aktiivisina. Kiteellä ollaan sulkemassa Syrjäsalmen siltaa pitkäksi aikaa uuden sillan rakentamisen takia. Suuri osa maakuntaa jää pahasti mottiin. Tieverkoston kunnosta ei pystytä huolehtimaan. Kaikella tuolla on maakunnalle kielteinen vaikutus.

Sillanrakentamisen ja teiden korjausvelan kasvun ehkäisemisessä on huomioitava raskasliikenne, tehtaiden puutavarahuolto, matkustajaliikenne, vientiteollisuus ja nyt uutena asiana NATO-jäsenyyden aiheuttamat vaateet itäisen Suomen väyläinfralle.  Kaikki tämä tukisi suuresti koko maakuntamme kehitystä. Meillä on täällä raskasta teollisuutta ja puutavaran jalosteita. Meillä on täällä suuret metsävarat ja huomattava bioenergiapotentiaali. Nyt on edunvalvontaa terästettävä kaikilla rintamilla.