Kuntamarkkinat ovat hyvä verkostoitumisen paikka. Ensimmäisen kerran osallistiun vastaavaan tapahtumaan joskus 90-luvun alkupuolella. Vuosikymmenten aikana yhteisten keskustelujen kestoaiheita ovat olleet kiristyvä kuntatalous, kuntien elinvoiman kehittäminen ja viime vuosikymmenellä sote-uudistus. Tänä vuonna lähes kaikilla tapaamillani luottamushenkilöillä tai kunnan viranhaltijoilla oli huolena työvoimapula. Itäisen Suomen kuntien edustajat taas näkivät suurena vääryytenä, kun emme pääse rakentamaan tuulivoimaa.  Kristiinan kaupungilla on tästä positiivinen ongelma. Heillä on suunnitteilla tuulivoimapuistoja. Pelkästään Härkmeren tuulivoimapuistoon tulee 31 voimalaa. Hankkeilla on jo ulkomaisia investoreita. Yksi tuulivoimala tuotti kunnalle vuonna 2021 keskimäärin 22 850 € kiinteistöveroa! Rakentamiselle suurena haasteena on saada ammattitaitoista työvoimaa. Se on koko maassa naapurikuntien yhteinen kilpailuagenda. Taantuman lomautukset ja konkurssit tosin näyttävät nyt vapauttavan väkeä vapaille markkinoille. 

             Matkailusta lisää boostia yhteistyöhön

Itä-Suomen kunnat eivät saa jäädä nyt surkuttelemaan Puolustusvoimien ja Fingridin nuivia asenteita meitä kohtaan. Meillä Nurmeksessa on jo 1960- ja –70- luvuilla kirjoitettu ensimmäiset matkailustrategiat. Kuntana oppirahat olemme maksaneet. Lähikuukausina saamme selvyyden, miten maakunta hoitaa matkailun kansainvälisen ja muun laajemman markkinoinnin. Ratkaisun on oltava sellainen, että se hyödyttää koko maakunnan yrittäjiä. Kun siellä käytetään yhteiskunnan varoja, niin varsinkin pienyrittäjät on huomioitava.  

Kesämatkailukaudelta on kuulunut myönteistä hyrinää. Meidän on tuota flowta pidettävä yllä. Nyt on saatava myönteistä uutisvirtaa mediaan alueeltamme. Maakuntamme jokaisessa kunnassa oli menneenä kesänä paljon tapahtumia. Nurmeksen Kesämusiikki, kesäteatterit, Valtimon pitäjän eri tapahtumat, Puu-Nurmeksen avoimet ovet, Villafestivaalit ja Drive In Rock ovat tapahtumia, joita on kehitettävä edelleen. Ne luovat kaupungista myönteistä mielikuvaa.

Pari vuotta sitten onnistuimme saamaan Maaseutuparlanentin järjestämisen Nurmekseen. Siihen on nyt panostettava.  Tapahtumat tuovat alueelle vieraita kaupunkimme ulkopuolelta ja hyödyttävät liike-elämää. Myönteinen pöhinä ruokkii itseään. 

         Jarkon läksiäiset ja leipomon seminaari

Eilen aamulla kävimme kaupunginjohtaja Pasi Parkkisen kanssa Lieksassa Muuramelle siirtyvän kaupunginjohtaja Jarkko Määttäsen läksiäiskahveilla. Muistoksi luovutimme hänelle uuden Nurmeksen historian. Tapasimme siellä myös Lieksan kaupunginvaltuuston pj. Matti Taposen. Kaikki neljä olimme samaa mieltä, että nyt meillä on matkailun saralla paljon tekemätöntä yhteistyökenttää. Kun Lieksa saa uuden kaupunginjohtajan, kutsumme naapurimme uuden kaupunginjohtajan, valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat vieraaksemme Nurmekseen testaamaan Buolu-ravintolan menun Bomban kylpylään. 

Ennätimme vielä kaupunginjohtajan kanssa vähän myöhästyneinä mukaan Nurmes-talolle Porokylän Leipomon 40-vuoitisjuhlaseminaariin. Ehdimme kuulemaan UEF:n aineettoman pääoman professori Anu Puusan pysäyttävää luentoa “Modernista työyhteisökulttuurista”. Turun Yliopiston tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmosen mielenkiintoisen esityksenteema oli “Ruokajärjestelmän räjähdys”. Leipuriliiton tervehdyksen toi Leipuriliiton tj. Mika Väyrynen. Tilaisuuden juonti toimittaja Keimo Lehtiniemi. Mukaan saimme hyvän tuotekassin. Siitäpä riittääkin viikonlopuksi purtavaa

          Leipomo oli siirtyä pois seutukunnalta  

Tilaisuuden alussa yrityksen tj. Erik Kärki, perustaja Eero Kärki ja edellinen tj. Timo Väänänen olivat kertoneet yrityksen historiasta, tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. En ehtinyt Myöhästymisen vuoksi  esityksiä kuulemaan. Tilaisuuden jälkeen esitin heille vielä kaupungin kiitokset ja onnittelut. Yhteistyömme on toiminut hyvin. Timo Väänänen kertoi, kuinka kaupungin aktiivisuus kymmenen vuotta sitten sai yrityksen säilymään Nurmeksessa.  Alla olevasta linkistä pääset lukemaan Timo Väänäsen haastattelun Me-lehdestä. Siinä hän kertoo, kuinka lähellä Porokylän leipomo oli siirtyä pois seutukunnalta. 

https://porokylanleipomo.fi/fi/porokylan-leipomon-40-vuotinen-kasvutarina-on-kertomus-rohkeudesta-osaamisesta-alan-murroksesta-leipurien-ammattitaidosta-ja-taidosta-kuunnella-asiakkaita/