Matti Kämäräinen
Haapalahdentie 12
75530 Nurmes
0500263470
Hyvää Uutta VuottaSunnuntai 31.12.2023 klo 22.07 Tänään alkoivat Nurmeksen kaupungin 50-vuotistapahtumat. Aloitin päivän tutustumalla peruskorjattuun kauppalan taloon. Se on nyt Nurmeksen helmi Puu-Nurmeksen alueella. Ensi kesänä talo on entisen kauppalan avointen ovien vetonaula. Valtuuston ja kaupunginhallituksen kokoukset siirtyvät ensi vuonna entiseen paikkaan. Tuossa tutussa talossa aloitin valtuustotyöskentelyn 1985. Tulin äsken kotiin toritapahtumasta. Siellä oli pakkasesta huolimatta paljon väkeä. Juhlassa hallituksen pj. Hannu Pääkkönen ja kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen jakoivat vuoden Nurmes-palkinnon. Sen sai Pielisen Kalajaloste Oy. Kaupinkimme vuoden 2023 toimijan palkinnon sai Nurmeksen Vanhan Kauppulan Asukasyhdistys. Onnea palkituille. Toritapahtumassa oli tarjolla Koivurinteen Erän lihakeittoa. Pidimme kaupunginjohtajan kanssa puheet. Käsittelin siinä lyhyesti Nurmeksen kaupungin historian keskeisiä tapahtumia ja hiukan tulevaisuutta. Aloitamme ensi vuonna taloustalkoot. Puheessani kerroin 1990-luvun laman selättämisestä. Kerroin lisäksi ulkopuolisten tahojen tekemistä tutkimuksista kuntien selviytymisestä tällä vuosituhannella. Nurmeslaiset yritykset ja kuntalaiset ovat ottaneet maakuntakeskusta ja koko Suomea kiinni. Ts. kunta on ollut mukana tekemässä sitä tehtävää, mikä sille kuuluukin. Seurasin 1990-luvun kaupungin sopeuttamista äkkiä muuttuneeseen taloustilanteeseen keskushallinnosta seitsemän vuotta kolmessa eri roolissa ensin valtuuston varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä ja vielä kaksi vuotta hallituksen pj:na. Vaikeuskerrointa 90-luvun lopulla lisäsi Nurmeksen Sähkön jupakka, joka pysäytti pariksi vuotta koko kaupungin kehitystyön. Tapahtuma rikkoi myös ihmissuhteita. Oli haasteellista aikaa. Kaikkinensa toipuminen kesti 15 vuotta. Niin selätämme nytkin yhdessä tekemällä Nurmeksen taloushaasteet. Illan päätteksi oli komea ilotulitus.Väki kyllä siitä nautti. Iltaan mahtuivat kaupunginjohtajan ja minun pitämät puheet. Alla on tänään pitämäni kaupungin lyhyttä historiaa käsittelevä puhe. Se on kirjoitettu iPadilla ja siirretty sitten Wordiin pöytäkoneelle. En hallitse tekstinkäsittelyä, joten joillain laitteilla on hankala lukea. Nurmeksen 50-vuotistilaisuus torilla 31.12.2023 klo 18:00 Juhlapuhe, Matti Kämäräinen, kaupunginvaltuuston pj.
Arvoisat nurmeslaiset, toriyleisö!
Tervetuloa tänne torille avaamaan kaupunkimme 50-vuotis- juhlavuotta. Pakkasesta huolimatta meitä on täällä runsaasti paikalla.
Puheessani nostan esille muutamia Nurmeksen kaupungin lyhyen historian keskeisimpiä vaiheita. Kun Nurmes tuli kaupungiksi vuonna 1974, se oli palvelutuotannoltaan maakuntamme monipuolisimpia ja tärkeimpiä kuntakeskuksia. Opetuspalveluissa täällä oli toiseksi laajin tarjonta heti Joensuun jälkeen.
Vuonna 1966 säädettiin aluepoliittiset lait. Niiden tarkoituksena oli tasoittaa maamme alueellisia eroja. Koko Pohjois-Karjala määriteltiin kehitysalueeksi, joka tarvitsi valtiovallalta erityistä suojelua ja tukea. Niinpä juuri syntynyt Nurmeksen kaupunki alkoi panostaa uusiin työpaikkoihin.
Uuden kunnan elinkeinorakenne alkoi nopeasti monipuolistua. Meillä oli jo alkutuotannon jatkojalostusta. Puun sahaus ja korjuu kehittyivät edelleen tärkeiksi osiksi kaupungin elinkeinojakaumaa. Myös matkailu-, metalli- ja elintarvikealat alkoivat kehittyä osaksi Nurmeksen elinkeinokirjoa.
Nurmeksen alkuvuosikymmenten aikoihin maatamme kehitettiin hyvinvointivaltioksi reformipolitiikalla. Kuntien palvelutuotanto laajeni. Perustettiin myös maakunnallisia kuntainliittoja (myöhemmin kuntayhtymiä). Suurin muutos koettiin terveydenhuollossa. Kansanterveyslaki oli säädetty 1972. Lähes jokaiseen kuntaan nousi uusi terveyskeskus. Meillä se rakennettiin yhdessä Valtimon kanssa kuntainliittona vuonna 1976. Hyvät kuulijat! Valtio ohjasi kuntien toimintaa valtionosuuksilla. Ne määräytyivät kymmenportaisella kantokykyluokituksella. Nurmes sijoittui heti ensimmäiseen kantokykyluokkaan, mikä takasi palveluiden tuottamiseen korkeimmat valtionosuudet. Luokitus perustui kuntien suhteellisiin eroihin. Näin kuntien kannatti laajentaa toimintaansa naapurikuntien kanssa kilpaa. Valtionosuudet olivat kustannusperusteisia. Suurin pelko päättäjillä oli kantokykyluokan nouseminen. Sehän laskisi valtionosuuksia. Maakunnalliset kuntainliitot alkoivat elää omaa elämäänsä. Kunnat eivät tuolloin juuri niiden toimintaa ohjanneet. Tulleet laskut maksettiin kiltisti. Seurauksena oli menojen voimakas kasvu, jota ruokki korkea inflaatio ja korkokanta. Tilanne alkoi muuttua vasta 1990-luvun laman jälkeen.
Valtion finanssipolitiikassa oli myös ongelmia. Syitä vyörytettiin kuntatalouden kehnon hallinnan, tuottavuuden huonon kehityksen ja valtionosuuksien kontolle. Valtionosuusjärjestelmä muutettiinkin asukaslukuperustaiseksi vuonna 1993. Siihen luotiin erillinen tasausjärjestelmä verotulojen perusteella. Uusi järjestelmä mahdollisti kuntien valtionosuuksien leikkauksen julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nurmeksen valtionosuudet laskivat vuosina 1994-95 reaalisesti 25 % ja heti perään vuonna 1997 38 % lisää. Maamme taloudellinen tila alkoi muuttua nopeasti huonompaan suuntaan idän kaupan supistuessa Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Saman vuoden syksyllä devalvaatio nosti valuuttaluottojen määrää. Yrityksiä meni konkurssiin. Monet tuotantolaitokset keskittivät tuotantoaan isompiin yksiköihin.
Samoin toimi valtiokin. Laman alku nosti Nurmeksen työttömyysluvut 30 prosenttiin. Meillä työpaikkojen menetys oli asukaslukuun suhteutettuna suurempi kuin Joensuun seudulla Perloksen kaaduttua. Sinne tuli valtion korvamerkittyä tukea. Meidän oli selvittävä omillamme. Kaikkinensa 1990-luvun alkupuolella syntyneestä lamasta toipuminen kesti noin 15 vuotta. Hyvä toriyleisö, nyt vakavampaa asiaa! Nurmes menetti vuosien 1980-1995 aikana yli puolet (56,1 %) teollisista työpaikoistaan. Nurmeksen kauppalaan liitettiin maalaiskunta vuoden 1973 alussa. Nurmeksesta tuli kaupunki 1.1.1974. Tuon ajan hengen mukaisesti liitetyille kunnille jäi molempien kuntien toiminnot ja henkilöstöt. Vasta 1990-luvun laman aikana kaupungin henkilöstö mitoitettiin sen todellisiin tarpeisiin. 1990-luvun aikana kaupunkikonsernin henkilöstö väheni 780:stä 420:en. Sopeuttaminen jatkui vielä 2000-luvulle, jolloin suuren kouluverkkolinjauksen jälkeen kaupungin palkkalistoilla oli 400 henkilöä ( -49 %). Eläköityvien tilalle ei palkattu seuraajia. Aikaa varsinaisesta kuntaliitoksesta ehti kulua reilut kaksi vuosikymmentä. Tuosta viisastuneena Nurmes – Valtimo- kuntaliitossopimuksen liitteeksi tehtiin perusteellinen 64-sivuinen kuntaliitosselvitys, johon liittyy valitun skenaarion uuden Nurmeksen tuottavuusohjelman luonnos.
Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Valtimon kunta perustivat yhteisen Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) 17 vuotta toimineen Pielisen Karjalan liiton tilalle vuonna 2006. Vastaavia yhtiöitä syntyi myös maakunnan muillakin seutukunnilla. Pielisen Karjalan kunnat tekivät yhdessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS) selvitystyön.
Paras-hanke kariutui. Sen seurauksena Lieksan aloitteesta tehtiin 2014 Pielisen Karjalan kuntaliitosselvitys Juuan ja Valtimon kuntien sekä Nurmeksen ja Lieksan kaupunkien osalta. Lopulta Lieksan kaupunki oli valtuustokäsittelyjen jälkeen valmis kuntaliitokseen. Nurmes ja Valtimo hylkäsivät kuntaliitoksen. Juuka jättäyityi pois jo aikaisemmin. Lieksa erosi Pikesistä vuonna 2017. Nuo hetket hyvin läheltä seuranneena voin todeta, että yhteistyö ei palannut enää aikaisempien vuosien tasolle. Joensuun seudun kehitysyhtiö, Josek, lopetti toimintansa vuonna 2018 ja Keski-Karjalan KETI vuosi sitten 31.12.2022. Pikes jatkaa edelleen Nurmeksen kehitysyhtiönä.
Nurmeksen kaupunki ja sen elinkeinoelämä ovat kehittyneet myönteisesti koko 2000-luvun. Meidän kivijalka-alojemme (metsä, metalli, matkailu, elintarvike) lisäksi Nurmekseen on syntynyt kattava ja monipuolinen pienyrittäjäverkosto. Nurmeksen ja koko Pielisen Karjalan seutukunnan elinkeinoelämällä meni 2020-luvun alkaessa hyvin muuhun maakuntaan ja Suomeen verrattuna. Otimme muiden seutujen etumatkaa kiinni. Nurmeksen työttömyysluvut ovat olleet viime vuosina maakunnan alhaisimpia 11-13 % välillä. Nyt alkanut taantuma nostaa työttömyyslukuja.
Taloussanomat selvitti äskettäin Suomen kuntien tulonjakotilastoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin pienituloisten määrän kehittymistä 2000-2021 välisenä aikana. Monissa kunnissa pienituloisten määrä on lisääntynyt tuntuvasti viimeisen 15 vuoden aikana. Näin on käynyt mm. Uudellamaalla. Peräti 18 kunnassa pienituloisten määrä on lisääntynyt ja vain kahdeksassa kunnassa pienituloisia on nyt entistä vähemmän.
Lähes koko maassa keskitulot ovat kasvaneet selvästi. Kun inflaatio otetaan huomioon, reaalinen tulokehitys on kuitenkin ollut vähäistä. Suomessa reaalinen mediaanitulo eli käytettävissä oleva rahatulo henkeä kohti vuosien 2000 ja 2021 välillä on negatiivinen, - 0,2 prosenttia. Tutkimus kuvaa perhekohtaisia reaalimuutoksia.
Nurmeksessa tuo muutos on edellä mainitulla aikavälillä + 7,1 prosenttia. Meille tuo tutkimus kertoo, että nurmeslaisten pienituloisten määrä on vähentynyt. Se on myös todiste työllisyyden ja tulotason paranemisesta muuta maata nopeammin. Meidän reilusti muuta maata korkeampi prosenttitaso kuvaa ensisijaisesti kuntalaisten parantuneita oloja. Kunta on siis täyttämässä perustehtäväänsä. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmes on neljäntenä. Tuo tarkoittaa, että yhdeksän kuntaa on Nurmeksen alapuolella.
Kunnista on nykyään saatavilla paljon erilaista dataa. Näin ulkopuoliset tahot pystyvät arvioimaan meitä kuntina sekä sijoittamaan ne eri kriteereillä järjestykseen. Tämän vuosikymmenen alussa Nurmes oli kivunnut Suomenkuvalehden elinvoimatutkimuksessa 45 sijaa ylöspäin. Nurmes sijoittui hyvin kaksi vuotta sitten julkaistussa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa. Koko tutkimuksessa olemme kymmenen parhaan joukossa 57 seutukaupungista. Arvoisat kuulijat, nyt katse tulevaisuuteen! Nyt meidän on keskityttävä vuoden 2020 alussa syntyneen uuden Nurmeksen talouden tasapainottamiseen. Siihen tarvitsemme kaikkien tahojen tiivistä yhteistyötä. Työ on tehtävä huolella. On suoritettava säästötoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi.
Ensi kesänä valmistuu Bomban laajennusosa. Olemme mukana 1,5 miljoonan EU-hankkeessa, jonka kärkikohteita ovat Koli ja Bomba. Syksyllä on vuorossa maaseutuparlamentti. Kesällä meillä on imagoamme nostavia tapahtumia. Otetaan niistä kaikki irti. Ajatellaan positiivisesti. Annetaan hyvän kiertää.
Lopuksi haluan kiittää nykyistä ja entistä kaupungin johtoa, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä kaikkia nurmeslaisia kaupungin hyväksi tehdystä työstä sekä toivottaa menestyksellistä uutta vuotta! |