Maakuntaliitto julkaisee puolivuosittain Trendit- tiedotteen. Siinä esitetään edellisen vuosipuolikkaan eri toimialojen liikevaihdon kehitys koko maakunnan ja seutukuntien osalta. Viime vuoden toisen puolikkaan lukuja ja tulevaisuuden näkymiä esiteltiin eilen maakuntaliiton tiloissa.

https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2024/04/Trendit-1_2024.pdf

Maakunnassa yritysten liikevaihto laski seurantajaksolla 5,6 prosenttia. Teolloiuus tuli alas -11,9 %, rakentaminen -4,5 %. Muiden palvelujen ryhmässä lasku oli lievempää. Mollivoittoista kerrottava on. Kasvua maakunnassa on ollut koneitten ja laitteiden valmistuksessa +16,2 %, kiinteistöala +8,2 %, metsätalous ja puunkorjuu +4,6 %. Matkailu on myös plussalla, +2,1 %.

Minua kiinnostavat Trendit-julkaisussa seutukuntien luvut. Joensuun seutukunnan yritysten liikevaihto on laskenut     -4,6 %, Keski-Karjalan –10,9 % ja Pielisen Karjalan –13,2 %. Pielisen Karjalan muodostavat nykyään tilastollisesti Nurmes ja Lieksa. Juuka hakeutui Joensuun seutukuntaan viime vuosikymmenellä.

Oman seutukuntani Nurmes ja Lieksa ovat yritysten toimialoja tarkastelemalla kovin erilaisia. Lieksa on vahva perinteisen teollisuuden kaupunki. Nurmeksessa on puunkorjuuta, elintarviketeollisuutta, majoitus- ja ravitsemustoimintaa, matkailua, rakentamista jne toimialoja, jotka eivät kaikki ole niin suhdanneherkkiä. Meillä seutukunnan sisällä on liikevaihtojen kehityksessä  iso ero. Nurmeksessa liikevaihto kasvoi +1,9 %. Lieksassa taas laskua oli peräti –22 %!

Pielisen Karjalassa kasvu oli viime vuoden jälkipuoliskolla vahvinta metsätalouden ja puunkorjuun alalla +7,8 %:lla. Plussalla olivat vielä elintarviketeollisuus +5,3 %, majoitus- ja ravitsemustoiminta +5,1 % ja tukku- ja vähittäiskauppa +2,5 %. Taantumasta eniten on kärsinyt puun sahaus, höyläys ja kyllästys – 33,5 %. Sieltä on liikevaihdosta hävinnyt siis kolmannes! Viimeisen vuosikymmenen aikana Pielisen Karjala on ottanut kiinni maakuntakeskusta ja muuta Suomea. Kehitys jatkukoon!

Nurmes menestyy maakunnan sisällä tilastollisesti hyvin. Meidän elinvoima on mielestäni ainakin osittain hajautetun yritystoiminnan ansiota. Emme ole niin herkkiä suhdannevaihteluille. Jokainen yrittäjä on kaupungille tärkeä. Positiivisuus ja hyvä yrittäjäystävällinen yhteistyö kaupungin ja yrittäjien välillä on arvokas voimavara.

Äskettäin tehtiin nurmeslaisille yrittäjille (56 vastannutta) kyselykartoitus tulevaisuudesta. Yli puolet vastanneista yrityksistä uskoi liiketoiminnan näkymien pysyvän ennallaan. Noin 30 % odottaa tämän vuoden olevan viime vuotta parempi. Luottavaisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat Nurmeksen isoimmat työnantajayritykset, joilla on tavoitteena kasvattaa liikevaihtoa. Tuohon sain vahvistuksen tämän aamun puhelinkierroksella. ”Taantuman aikana on oltava silmät auki. Markkinoita jaetaan uudelleen”, totesi yksi toimitusjohtaja.